Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Stattcounter julkaisee kuukausittain erilaisia tilastoja nettiselainten käytöstä, käyttöjärjestelmien yleisyydestä jne. Näitä laskelmia tekevät monet muutkin, ja prosenttiosuuksissa saattaa olla erilaisia lukuja, mutta suuntaa-antavina lukuina nämä kelvannevat. Jos katsomme aluksi puhelimien (perus + älypuhelimet) ja tablettien käyttöjärjestelmäosuuksien kehitystä, niin havaitsemme että Android on vuoden aikana vahvistanut maailmanlaajuisesti asemiaan. Tammikuun lopussa Androidin osuudeksi lasketaan 40 prosenttia, kun se vuosi sitten oli 33 prosenttia. Applen laitteiden osuus laski hienokseltaan 38 prosentista 34 prosenttiin.  Nämä haukkaavat kolme neljäsosaa mobiililaitteiden käyttäjistä. Peruspuhelimissa sinnittelee Nokian Microsoftille siirtynyt Series 40 yhdeksän prosentin osuudellaan ja kuvion  hännänhuippuna ovat Windows puhelimet, joiden osuus on noussut vajaasta yhdestä prosentista kahden prosentin tuntumaan. (Selkeyden vuoksi kuviossa ovat mukana vain nämä neljä käyttöjärjestelmää.)

Mobiililaitteiden käyttöjärjestelmien osuudet 2013-01 - 2014-01.

Mobiililaitteiden käyttöjärjestelmien osuudet 2013-01 – 2014-01.

Android on noussut yleisimmäksi käyttöjärjestelmäksi, ja sitä kautta Google näyttäisi hallitsevan mobiililaitteiden kenttää ja sen kehitystä. Viimeisen vuoden aikana varsinkin älypuhelinten kenttä on muuttunut aika lailla. Google pitää Androidia aika tiukasti omissa näpeissään ja reaktiona tähän on syntynyt koko joukko erilaisia avoimen lähdekoodin projekteja vaihtoehdoksi Googlelle. Suomalaisille varmasti tutuin on Jolla, joka sai vihdoinkin ensimmäisen puhelimensa markkinoille vuoden vaihteen paikkeilla. Samsung on tuomassa markkinoille oman Tizen puhelimensa, joka Jollan puhelimen puhelimen tavoin jatkaa Nokian hylkäämän Meegon tarinaa uusissa kuoseissa. Ubuntu kehittelee sinnikkäästi omaa puhelintaan ja Firefox on jo saanut puhelintuotannon pään auki. Ainakin pyrkimystä mobiililaitteiden kentän muuttamiseen on siis tarjolla monesta eri suunnasta.

Otan tässä kuitenkin lähempään tarkasteluun vain yhden älypuhelinprojektin, joka mielestäni kuvaa hyvin niitä haasteita, jotka kaikilla vaihtoehtoa etsivillä on edessään. Kyse on Fairphone -projektista, joka on tuottanut ensimmäiset 25.000 reilua puhelinta ja seuraavan erän tuotantoa valmistellaan.

Fairphone -projekti on erityinen siinä suhteessa, että se pyrkii yhdistämään avoimen lähdekoodin ohjelmistot ja ajattelutavan kestävän kehityksen periaatteisiin. Tavoitteena on nostaa esiin mobiililaitteiden tuotannon sosiaaliset puolet – työntekijöiden palkkaukset ja materiaalien ympäristövaikutukset. Nämähän ovat seikkoja, jotka yleensä autuaasti unohdetaan mobiilimaailmassa. Tässä on jotain syvästi paradoksaalista, jossa mobiililaitteisiin pyritään liittämään mielikuvia pehmeydestä, luovuudesta, immateriaalisesta tuotannosta joka irrottaa meidän aineellisen maailman rajoituksista. Fairphone -hanke osoittaa kuinka pinnallisia ja harhaanjohtavia tällaiset  mielikuvat ovat. Puhelimien valmistus on raakaa työtä, ja kokoomalinjoilla ei luova oleskelu todellakaan pääse kukoistamaan. Ja vastaavasti laitteisiin tarvittavien materiaalien hankinta ja käyttö eivät läheskään aina ole edes lähellä kestävän kehityksen vaatimuksia. Ei tämän enempää filosofiasta, projektin kotisivuilta löytyy lisää luettavaa. Nämä lähtökohdat olivat minulle riittävä peruste liittyä joukkoon mukaan ja tilata itsellenikin Reilupuhelin. Kun olen nyt laitetta muutaman viikon katsellut, niin on aika kertoa kuinka Fairphone onnistuu tavoitteessaan valmistaa reilu ja avoin puhelin.

Katsotaan ensin pakkausta, jonka kuvat kertovat mistä kaikkialta on kerätty materiaaleja ja missä paikoissa työtä on tehty. Tämä on mukava idea, ja toivoisi muidenkin avaavan tuotantoketjujaan vähän näkyvimmiksi. Kun pakkauksen avaa niin sieltä löytyy puhelin ja pieni opasvihko. Ei laturia, ei kuulokkeita. Kun kyse on Android laitteesta, niin yhteensopivia mikro-sd -latureita on varmaan kullakin entuudestaan yllin kyllin. Ei turhaa tuotantoa.

Reilu pakkaus

Reilu pakkaus

Puhelimen hinta on onnistuttu pitämään kohtuullisena (330 euroa) pienestä tuotantomäärästä huolimatta. Fairphone sijoittuu ominaisuuksiltaan ehkä älypuhelinten keskikaartiin. Näytön koko on neljän ja puolen tuuman luokkaa. Puhelin on napakka kädessä, ja käyttöliittymässä on koko joukko kivoja oivalluksia. Niistä alempana. Tähänastisen käytön perusteella akun kesto on yllättävän hyvä. Myös näyttö on erinomainen, jos tähän kokoluokkaan tyytyy.

Akku ja sim-paikalleen ja testaamaan

Akku ja sim-paikalleen ja testaamaan

Fairphone on tätä kirjoitettaessa saanut jo ensimmäisen käyttöjärjestelmän päivityksen ja puhelin vaikuttaa hyvin toimivalta ja vakaalta. Käyttöliittymässä on monia hyviä oivalluksia, jotka omaksuu intuitiivisesti siltä istumalta. Otetaan esimerkiksi aloitusnäkymä, joka kertoo värillään akun lataustilan. Kun näyttö on vihreä, akku on täynnä. Kun lataus laskee alkaa väri siirtyä kohti punaista, ja kirkkaan punaisen kohdalla jokainen varmaan tajuaa että sitä laturia kaivataan nyt.

Alkunäytön väri kertoo akun lataustason

Käyttöjärjestelmänä on Androidin versio 4.2, jonka päälle on viritelty Fairphonen omaa käyttöliittymää. Työpöytiä on viisi, joista yhdelle on räätälöity useimmin käytettyjen ohjelmien ikkunointi. Muuten kotinäkymä on varsin pelkistetty, oletuksena näkyvissä pelkkä kello. Käyttöliittymä on suunniteltu niin, että sipaisemalla näytön reunasta keskelle avautuu suosikkiohjelmien valikko – neljä tärkeintä ohjelmaa ja kaikkien ohjelmien valikko. Tämä toimii todella näppärästi ja nopeasti. Ei väliä oletko vasen- tai oikeakätinen, valikko avautuu kummastakin suunnasta todella kivasti. Kameran ja tekstiviestit saa tosi nopeasti esille. Ja niihin vähemmän tärkeisiin pääsee kaikkien ohjelmien valikon kautta.

Pyyhkäisyele peukalolle - näppärää!

Pyyhkäisyele peukalolle – näppärää!

Kun työpöytiä on viisi, niin niille voi tietenkin sijoitella valmiiksikin ohjelmakuvakkeita. Ohjelmien asentamisessa joutuu tosin näkemään hieman enemmän vaivaa kuin Googlen hyväksymän perus-Androidin kanssa. Fairphone ei ole ainakaan vielä onnistunut saamaan Googlen palveluita suoraan puhelimelle, vaan käyttäjä joutuu hakemaan ne itse verkosta. Ohjelmien asennus tapahtuu kaksivaiheisesti. Ensin otetaan puhelin ja Fairphonen omat ohjelmat käyttöön. Tämän jälkeen ajetaan erikseen Googlen ohjelmien asennusohjelma, joka tuo myös Google Playn ohjelmistoon, ja sitä kautta pääsee sitten asentamaan ne ohjelmat joita kaipailee.

Itse olen tähän mennessä asentanut Facebook sovelluksen, toimii moitteetta. Googlen työkaluista asennettuna on Gmail, Google+, Hangouts ja Maps. Nämä ainakin näin aluksi. Kalenteriohjelma on synkatty yhteen Google kalenterin kanssa. Yhteystiedoissa näyttäisi olevan säätämisen tarvetta.  Palaan tähän kunhan olen tarkemmin setvinyt asiaa. Tiedot kyllä löytyvät, mutta eivät integroidu parhaalla mahdollisella tavalla.

Ohjelmakuvakkeita kotinäkymässä.

Ohjelmakuvakkeita kotinäkymässä.

Puhelimen keskeisin ongelma tällä hetkellä on suomen kielen tuen puuttuminen. Ruotsi näköjään saatiin tuon viimeisimmän päivityksen myötä, mutta minulla ei ole tietoa onko tuki suomelle tulossa, ja milloin se mahdollisesti saadaan.

Käytettävyydeltään Fairphone on iloinen yllätys. Tämä on oivallinen puhelin, jonka ominaisuudet varmaan riittävät hyvin kenelle tahansa, joka etsii helppoa ja varmaa älypuhelinta. Samalla Fairphonen tuotanto on tekee näkyväksi joukon ongelmia, jotka jossain määrin samoja kuin Jollan kohtaamat. Fairphone on osoittanut, että teknisesti reilu puhelin on mahdollinen. Mutta tuotannolla on muitakin haasteita kuin tekniikka. Palataan niihin jonkun ajan kuluttua.

Googlen Chromebook on joidenkin arvioiden mukaan noussut jo vakavaksi Microsoftin  monopolin haastajaksi Yhdysvalloissa. Näin ainakin Forbesin mukaan. Muualla maailmassa laite ei ole vielä saanut aivan samanlaista menestystä, mutta menekki lienee kasvussa.

Chromebookin tekee kiinnostavaksi sen filosofia. Maksat vain siitä mitä tarvitset. Chromebook on laite, joka on koko ajan yhteydessä nettiin ja hyödyntää tehokkaasti Googlen omia palveluita. Käyttöönotto on tavattoman helppoa. Ensimmäisen käyttöönoton yhteydessä kerrotaan vain laitteelle oma Google-tili, ja sen jälkeen kaikki hoituu automaattisesti. Ohjelmat ja yhteystiedot latautuvat saman tien, ja jatkossa ohjelmat päivittyvät automaattisesti. Chromebookin hinta on edullinen (n. 300 – 350 euroa), mutta kannattaa muistaa, että hintaan sisältyvät kaikki ohjelmat ja ja niiden päivitykset tulevaisuudessa. Kokonaistaloudellisesti varsin edullinen ratkaisu.

Chromebookin ominaisuudet ovat monessa suhteessa rajoittuneita, juuri nettipainottuneisuudesta johtuen. Mutta kysymys kuuluukin: mikä oikeasti tarvitsen? Tai: miten oikeasti käytän tietokonetta? Chromebook edustaa ajattelua, jonka mukaan tarpeettomasta ei kannata maksaa. Jos tietokoneen käyttö on todellisuudessa enimmäkseen netissä tapahtuvaa toimintaa, niin Chromebook tarjoaa sen mitä tarvitaan. YLE areena pyörii oivallisesti. Mukava on netti TV sovelma, jolla katselee kymmeniä kanavia maailmalta. Videot pyörivät mukavasti myös kovalevyltä tai USB-tikulta. Tarjolla on myös kohtuulliset toimistosoftat kirjoittamiseen ja esitelmien tekoon. Kirjoittaa voi ilman nettiyhteyttä, ja kun yhteys luodaan niin tiedostot synkronoituvat automaattisesti pilvipalveluun. Offline -sovelmien määrä näyttää olevan muutenkin kasvamassa, joten perusasiat hoituvat matkan päällä silloinkin kun yhteyttä nettiin ei löydy.

Chromebook on tarjolla Suomessakin useista liikkeistä, ainakin Gigantti, net-Anttila ja Verkkokauppa.com myyvät sitä. Itselläni on Acerin Chromebook C710, lähinnä siksi että se on ainoa tarjolla olevista, jossa on perinteinen kovalevy 320 gigan kapasiteetilla. On tilaa tekstien ja kuvien arkistoinnille.

Yksi syy miksi päädyin Chromebookiin on sekin, että laitteeseen voi asentaa toiseksi käyttöjärjestelmäksi täysimittaisen Linuxin. Asennukseen on tarjolla kaksi erilaista ratkaisua, joista toinen edustaa perinteistä tuplabuuttia (käyttöjärjestelmä valitaan käynnistyksen yhteydessä) ja toisessa molemmat käyttöjärjestelmät ovat käynnissä koko ajan ja niiden välillä voi liikkua näppäinkomennoilla. Itse valitsin tämän jälkimmäisen, crouton-ratkaisun, ja siinä Ubuntun Unity käyttöliittymän.

Crouton asennus toimii siis niin, että yhden Linux kernelin päällä pyörii kaksi erilaista Linux käyttöjärjestelmää samanaikaisesti. Kovalevy on osioitu niin, että levyllä yhteinen osio molemmille järjestelmille, joten samaa dokumenttia voi muokata kummankin järjestelmän puolella. Siirtyminen järjestelmien välillä tapahtuu vaivattomalla näppäinkomennolla.

Joitakin rajoituksia seuraa siitä, että järjestelmät pyörivät samaan aikaan. Ainakin toistaiseksi on vaikuttanut siltä, että nettiyhteyksien säätämisen voi tehdä vain Chromebookin puolella.

Croutonin tarjoama Ubuntu on varsin pelkistetty. Perusasennuksen jälkeen joutuu itse hakemaan aika paljon lisää. Asensin Synapticin, ja sillä sitten loput (LibreOffice, PSPP, GIMP jne.).  Jos tyytyy XFCE työpöytään, niin saa itse asiassa paljon enemmän valmiiksi asennettuna.

Chromebook on siis kaiken kaikkiaan mukava tuttavuus. Sitä voi suositella niille, joiden tietokoneen käyttö on pääsääntöisesti netissä työskentelyä. Linuxia harrastaville se on myös oivallinen vaihtoehto. Google on virittänyt laitteen niin, että grafiikka ja multimedia toimivat vaivatta. Eikä tarvitse maksaa turhaa MS -veroa saadakseen toimivan laitteen. Linux asennuksen avulla myös Google -riippuvuus minimoituu.

Tabletit ovat haastamassa perinteiset kannettavat. On kiinnostavaa nähdä kuinka Chromebook pärjää tässä kamppailussa tulevan vuoden aikana.

Reilua puhelinta odotellessa

Erilaisten uusien viestimien määrän kasvu on johtanut ainakin omalla kohdallani siihen, että blogeihin ei tule enää kovin paljoa kirjoiteltua. Tämä on tietenkin väärä reaktio Facebookin ja Google plussan olemassaoloon, mutta näin on käytännössä tapahtunut ehkä muillekin. Silti muutama sana vuodenvaihdetta odotellessa.

Kulunut vuosi mullisti monella tavalla tietotekniikan pelikenttää. Suomalaisittain harmillisin näistä tapahtumista on tietenkin Nokian puhelimien siirtyminen Microsoftin omistukseen. Harmillista, vaikka tämän saattoi jo keväällä 2011 ennakoida. Nokian poistuessa näyttämöltä on Android nostanut omaa osuuttaan älypuhelinkentällä ollen tällä hetkellä ylivoimaisesti johtava mobiili käyttöjärjestelmä. Avoin koodi on siis näyttänyt kyntensä, ja mikään ei viittaa siihen että tämä kehitys pysähtyisi.

Puhelinrintamalla on nyt niin monia uusia yrittäjiä, että niistä ei ota Erkkikään selvää. Suomalaisittain on hienoa, että Jolla sai vihdoinkin puhelimensa markkinoille. Tässä vaiheessa Jollan menestystä on vaikea ennustaa. Jollan kannalta tilannetta vaikeuttaa se, että on monia muitakin uusia yrittäjiä.

Itse odottelen postissa uutta Reilua puhelinta. Kannattaa vilkaista tuota hankkeen kotisivua. Kyse on yrityksestä tuottaa älypuhelin ympäristöystävällisesti ja työn tekijöiden oikeuksia kunnioittaen. Ensimmäinen 25.000 kappaleen erä myytiin loppuun, ja nyt kuulostellaan löytyisikö kiinnostuneita seuraavaan tuotantoerään. Jos uusin open source teknologia – yhdistettynä noihin edellä mainittuihin arvoihin – kiinnostaa, niin kannattaa listautua puhelimen odottajiin. Suomessa tämä puhelin on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle.

Hyvää alkavaa vuotta joka tapauksessa. Elämme kiinnostavia aikoja. Varmaan joitakin kommentteja kirjailen tänne blogin puolelle jatkossakin.

Tuulta Jollan purjeisiin?

Suomalainen Meego -projektia jatkava Jolla julkaisi ensimmäisen puhelimensa viikko sitten, 21.5. Enää Jollan ympärillä ei pyöri sellaista kansainvälistä uteliaisuutta kuin yhtiön alkuaskelten tihkuessa julkisuuteen. Toki tapahtuma nytkin noteerattiin jollakin tavalla, pienin otsikoin. Kieltämättä Jollan projekti tuntuukin jotenkin niin hullunrohkealta, että sitä pakostakin sekä epäilee että ihailee.

Jolla-2013-05-21Mitä Jolla oikein lupaa? Tulossa on ominaisuuksiltaan varsin tavanomaiselta vaikuttava älypuhelin. Näyttö on 4,5 tuumaa, kamerassa vain 8 megapikseliä. Prosessoritehoa ja muistia sen sijaan taitaa olla riittävästi paljon puhuttuun joustavaan moniajoon.

Ainoa teknologinen uutuus on ”puolikas”, eli ohjelmoitavissa oleva ja vaihdettava takakansi. Vaihtamalla ”puolikasta” saa heti käyttöönsä siihen asennetut ominaisuudet – toinen töihin, toinen vapaalle. Tai useammalle käyttäjälle, kullekin omansa.

”Puolikkaasta” huolimatta on selvää, että Jolla ei kilpaile ensisijaisesti teknisillä uutuuksilla. Siihen sillä ei taida olla muskeleitakaan. Silmäliike ohjaukset ja sen sellaiset jäävät siis Samsungin hoidettavaksi. Sen sijaan Jolla lupaa toistaiseksi parasta puhelimen käyttökokemusta, ja sanoo jatkossakin keskittyvänsä käyttäjien odotuksiin ja käyttökokemuksiin.

Kehitystyötä tehdään aitoon open source -henkeen. Puhelimen käyttöjärjestelmä nojaa Linuxiin, tai tarkemmin otettuna sen Meego -varianttiin, josta on kehitetty Sailfish käyttöjärjestelmä. Kehitystyöhön kutsutaan mukaan kaikkia käyttäjiä ja yritys kertoo nojaavansa vahvasti olemassa olevan Meego -yhteisön (rippeiden?) tukeen. Puhelimen ennakkotilaajat pääsevät myös esittämään toiveitaan ensimmäisen puhelimen lopullisista silauksista ja ehkä jatkossa seuraavistakin malleista.

Jollan työtapa vaikuttaa siis erinomaiselta ohjelmiston kehittämisen kannalta. Matkassa on kuitenkin muutama iso mutta. Ensimmäinen liittyy Jollan kykyyn tarjota omia palveluita. Tuleeko palvipalvelinta ja 10 gigaa ilmaista tilaa kuville, sähköposteille ja muille jutuille? Tuntuu epätodennäköiseltä. Toinen juttu liittyy ohjelmistotarjontaan. Kuka lähtee kehittämään ohjelmia mikroskooppiseen ekosysteemiin, kun tarjolla on kaksi valmista globaalia alustaa.

StatCounter-mobile_os-ww-monthly-201204-201304

Onko tällaisessa kilpailutilanteessa mitään realistisia edellytyksiä lähteä valtaamaan markkinoita? Ehkä ei ainakaan suoraan puhelimen valmistajana. Jolla tähtääkin siihen, että se saisi jonkun isomman valmistajan lisensoimaan Sailfishin, jolloin tekninen kehitystyö tulisi valmistajalta ja ohjelmainnovaatiot Jollalta. Jolla olisi siis olennaisemmin ohjelmistoyritys kuin pelkkä puhelimen valmistaja.

Kumppanin löytäminen on siis ensimmäisiä haasteita. Sen rinnalla toinen haaste liittyy sovellusten tarjontaan. Alustan avoimuus saattaa tässä muodostua valtiksi. Jo nyt luvataan Android -yhteensopivuutta. Miten se toimii käytännössä, jää nähtäväksi. Mutta yhteisiä rajapintoja saattaa löytyä muihinkin suuntiin. Jos olen oikein ymmärtänyt niin Jolla nojaa Qt -teknologiaan, jota myös Ubuntu käyttää uusissa puhelin-, tabletti- ja TV-virityksissään. Onnistuessaan Jollan kehitystyö saattaisi tuottaa täysin integroituvan puhelin – tabletti – tietokone järjestelmän, joka kykenee kommunikoimaan useiden Linuxien ja Androidin suuntaan.

Se lisäarvo, jota Jolla lupaa erotukseksi Googlesta (ja ehkä osin jo Ubuntustakin) on asioiden hallinnan täydellinen säilyminen loppukäyttäjillä. Kun Google, Samsung ja muut ovat kytkeneet avoimen lähdekoodin kovan kapitalismin käyttöön, niin Jolla lupaa tämän sijaan vahvaa yhteisölähtöisyyttä.

Maailmanvalloitusta tuolla reseptillä tuskin voidaan odottaa. Tottumuksia ei niin vain muuteta ja vajaa miljardi Androidin käyttäjää jatkanee pääosin tutuilla laitteillaan.

Silti Jollalle voi olla tilaa siellä missä halutaan yksilöllisempiä ratkaisuja ja parempaa mahdollisuutta hallinnoida omaa ”ekosysteemiään”. Edistyneet käyttäjät, kokeilijat ja jotkin yritysmaailman sektorit.  Ja eihän sitä koskaan tiedä mistä teinit innostuvat.

Jolla on joka tapauksessa nostanut purjeensa ja tietenkin toivotaan menestystä. Oma ennakkotilaus on tehty, niin kuin helposti arvata saattaa. Jolla on seurannassa ja lisää kommentteja saatte heti, kun on jotain konkreettista kerrottavaa.

Internetin musta päivä

Päivä, jolloin Internet muuttuu Suomessa mustaksi. Päivä, jolloin verkossa näytetään, miltä maailma näyttää jatkossa, jos tekijänoikeuslaista ei poisteta sen ylilyöntejä. Tule mukaan ja kutsu myös kaverisi – tehtävää riittää kaikille!

Internetin mustalla päivällä 23.4. suomalainen verkkoyhteisö haluaa kiinnittää huomiota tekijänoikeuslaista Internetin toiminnalle koituviin vakaviin ongelmiin. Laki estää innovatiivisten verkkopalveluiden tekemistä. Lailla on luotu myös luotu yksityinen sensuurijärjestelmä, joka ei täytä sananvapauden rajoittemisen edellytyksenä olevia suhteellisuus – ja tarkkarajaisuusperiaatteita.

Internetin mustalla päivällä muistutetaan konkreettisesti, että tekijänoikeus johtaa tällä hetkellä käyttäjien palveluiden pimenemiseen. Kansalaislakialoitteemme “Järkeä tekijänoikeuslakiin” https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/70 korjaisi toteutuessaan nämä molemmat ongelmat.

WPS Office Ubuntulle

Kiinassa tapahtuu mielenkiintoisia asioita ohjelmistorintamalla. OMG Ubuntu raportoi uudesta toimisto-ohjelmasta, nimeltään WPS Office. Artikkelin mukaan ohjelma on ilmainen, sisältää tekstinkäsittelyn, esitysohjelman ja taulukkolaskennan. Erityiseksi ohjelman tekee se, että sen käyttöliittymä muistuttaa huomattavan paljon Microsoft Officen uutta versiota. Siirtymisen Windowsista Linuxiin pitäisi tämän ansiosta olla vaivatonta ja helppoa.

Palaan asiaan, kunhan olen asentanut ja hieman testaillut tuota ohjelmaa.

Moodle on tähän saakka ollut suosituin avoimen koodin oppimisympäristö. Käyttäjiä sillä on runsaasti Suomessakin, yliopistoilla ja muissa oppilaitoksissa, tietääkseni yrityksissäkin. Moodle onkin kehittynyt monipuoliseksi ja toimivaksi oppimisympäristöksi. Ongelmiakin tietysti on, ja yksi keskeinen rajoite. Moodlea varten tarvitaan palvelin, jota kaikilla ei tietenkään ole.

Nokian hajoamisprosessi on tuottanut monenlaisia uusia yrityksiä ja eräs niistä on oppimisympäristöjen alueelle suuntautunut CBTec, joka julkisti helmikuussa oman oppimisalustansa Eliademyn. Moodlesta kehitelty ohjelma tarjoaa helppokäyttöisyyttä ja selkeän yksinkertaista käyttöliittymää. Ja ohjelmaa pääsevät käyttämään kaikki, sillä CBTec tarjoaa palvelimen, niin että siitä vaan kursseja perustamaan.

Eliademyn aloitussivu

Eliademyn aloitussivu

Muutaman päivän kokeilu vahvistaa palvelun helppokäyttöisyyden. Tämän yksinkertaisempaa mikään tuskin enää voi olla. Kääntöpuolena on sitten toimintojen rajallisuus. Mutta kaikesta päätellen kehittäjätiimillä on tähtäimessä toimintojen monipuolistaminen, mutta pyrkien selkeyden ja helppokäyttöisyyden säilyttämiseen.

Siitä vaan kokeilemaan. Se on ilmainen – eikä edes mainoksia. Kurssi kavereiden kesken, yhdistykselle tai vaikka suurelle yleisölle, tarpeen mukaan.

 

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.