Ubuntu 12.04 LTS ynnä muuta

Niin sanotun sosiaalisen median kehitys on johtanut siihen, että tulee kirjoiteltua niin runsaasti Google plussan ja vastaavien puolella, että blogien kirjoittaminen tahtoo jäädä vähemmälle. Blogeilla on kuitenkin oma paikkansa internetin ja sosiaalisen median maailmassa, edelleenkin.

Oman OOo -blogini kohdalla on ehkä ollut kyse myös lievästä identiteettiongelmasta, sen jälkeen kun blogin otsikko ja sisältö eivät ole enää vastanneet toisiaan. OpenOffice.org on menneen talven lumia, ja muutenkin vapaiden ohjelmien kenttä on ollut ankarassa myllerryksessä.

Ehkä on aika palata siihen, josta aikoinaan lähdin liikkeelle. Ensimmäisen OOo -blogin ideahan oli yksinkertaisesti vain pitää kirjaa omista kokemuksistani OOo:n käytöstä. Niitä sitten kertyikin aika lailla. Nykyisin käytän LibreOfficea ja käyttö tuntuu sen verran rutinoituneelta, että siitä ei ole paljoa raportoitavaa. Ohjelma ei ole täydellinen, mutta sen verran vakaa että sillä pärjää oikein mukavasti. Sen sijaan kaikkea muuta kerrottavaa olisi vapaiden ohjelmien käytöstä. Niinpä taidan hieman laajentaa blogin tematiikkaa – ei vain LibO:sta, vaan hieman yleisemmin kokemuksistani vapaiden ohjelmien maailmassa. Tähän suuntaanhan kirjoitteluni toki oli koko ajan menossa, mutta teenpä tämän ratkaisun nyt näin julkisesti ja ohjelmallisesti. Blogin nimeä en kuitenkaan lähde vaihtamaan. Edustakoon nimi jotain sellaista, joka on todella harvinaista tietokoneohjelmien maailmassa – nimittäin jatkuvuutta.

Omissa käyttökokemuksissani keskeisellä sijalla on ollut Ubuntun kehitys. Vanhana Gnome kakkosen ihailijana olen ollut kaikkea muuta kuin tyytyväinen siihen linjaukseen, johon Ubuntussa mentiin Unityn myötä. Käytin pitkään Ubuntun 10.10 versiota, jossa vielä asiat toimivat vanhalla Gnomella – ja hyvin toimivatkin. Kun tuon version tuki loppui oli pakko päivittää uusimpaan, eli 12.04 LTS versioon. LTS tarkoittaa siis pitkän aikavälin tukea (Long Term Support). Olen jotenkin alkanut väsyä ohjelmien jatkuvaan säätämiseen ja keskityn mieluummin asioiden sisällön miettimiseen kuin itsetarkoituksellisiin uusimpien ominaisuuksien kokeilemiseen. Siksi LTS versio tuntuu houkuttelevalta. Luvattu viiden vuoden tuki antaa aivan taivaallisen rauhan keskittyä sisältöihin, kun käyttöliittymän perusasiat pysyvät samoina vuodesta toiseen.

Niinpä siis päivitin Ubuntuni (pienimmällä kannettavallani) eilen uusimpaan versioon. Päivitys heti julkistamispäivänä ei ole koskaan suositeltavaa, sillä jotain keskeneräistä ohjelmien uusissa versioissa on aina niiden ensijulkistuksen hetkellä. Mutta päätin nyt tehdä tästä tällaisen kokeiluprojektin. Asennus uuteen sujui helposti, niin kuin aina, joskin verkon yli tehtynä vei aikaa sellaiset viisi tuntia.

Hieman tuntuu ohjelmien latautuminen hidastuneen, mutta uskon että tämä ongelma korjaantuu muutaman viikon sisällä tulevien päivitysten jälkeen.

Ongelmana on uuteen työpöytään tottuminen. Mennyttä on työpöytäkuutio, ja menneitä ovat hienot pikanäppäimet joilla hallittiin ikkunoita aivan suvereenisti. Nyt on sitten tuo melko surkean tuntuinen Unity ja sen rinnalla Gnome 3. Molemmissa on puolensa, mutta valitettavasti niitä parhaita ominaisuuksia ei saa itse yhdisteltyä, vaan on valittava jompikumpi. Gnomen yleisilme miellyttää enemmän, ja jos siinä toimisi global menu niin asiassa ei olisi mitään pohtimista. Pienellä näytöllä on aina pula tilasta, ja siksi saattaa olla että Unityäkin tulee käytettyä.

Työpöydän vaihtumisen lisäksi päänvaivaa tuottaa joidenkin uusien ohjelmien opiskelu. Erityisesti olen tässä miettinyt työkalua valokuvien järjestelyyn sen jälkeen, kun Google ilmoitti lopettavansa Picasan Linux -tuen. Ubuntun mukana tulevaan oletusohjelmaan (Shotwell) en ole missään tapauksessa tyytyväinen, mutta aloittelen sen käyttöä – uskoisi sen viiden vuoden aikana saavan siedettävän käytettävyyden tason. Onhan kuvien käsittely ja lähettely tulossa yhä keskeisemmäksi osaksi internetissä puuhailua.

Kaiken uuden opettelun mukanaan tuoman vaivannäön ohella oli mukava havaita, että Ubuntu One on edistynyt sen verran, että valokuvat puhelimeni ja kannettavan välillä synkronoituvat automaattisesti. Olen säätänyt Androidini niin, että aina kun olen langattoman verkon alueella kuvat latautuvat automaattisesti verkkoon – ja kannettavani näköjään päivittää ne automaattisesti myös kovalevyn kansiolle. Onpahan varmuuskopioita sitten useammassa paikassa.

Tämä tällä kertaa. Palailen LibreOffice – Apache OpenOffice kuvioihin joskus lähiaikoina.

Iloista Vappua kaikille!

LibreOffice 3.5 RC3

LibO:n seuraavan päivityksen ehdokaskandidaatti kolmonen (RC3) on julkaistu, ja kohtuullisen vakaalta alkaa vaikuttaa. Suosittelen silti odottamaan vakaan version julkistamista.

Suomentajatiimi on ollut hyvässä vauhdissa. Itseäni hämmensi suomennoksessa se, että suomalaisessa versiossa myös taulukkolaskennan funktioiden nimet on suomennettu. Ensin ajattelin, ettei tämä ole kohtalokas haitta sillä LibO:ssahan voi vaihtaa käyttöliittymän haluamakseen. Voi siis käyttää välillä englanninkielistä, välillä suomenkielistä, miten haluaa. Käyttöliittymän kielen mukana nuo funktioiden nimetkin muuttuvat.

Sain kuitenkin opastusta LibO:n suomi-tiimistä. Englanninkielisiä funktioiden nimiä voi käyttää vaikka LibO olisi muuten suomenkielinen.

Englanninkielisiä nimiä voi käyttää, vaikka käyttöliittymä olisi suomeksi:
Työkalut -> Asetukset -> LibreOffice Calc -> Kaava -> Käytä englanninkielisiä funktionimiä.

Ja Voikostakin on tarjolla päivitetty versio, jonka kaikki uudet ominaisuudet toimivat LibO 3.5:ssä. Rauhalliseen tahtiin mennään eteenpäin.

Kiitokset Harrille ja kumppaneille, taas kerran.

LibreOffice 3.5 RC1

LibreOfficen seuraavan isomman päivityksen Release candidate ykkönen on julkaistu. Asensin julkaisuehdokkaan Win7 ympäristöön, jossa tuntuu toimivan vakaasti jo. Tämä on kuitenkin vasta julkaisuehdokas, joten virheitä saattaa löytyä, kun ahkerimmat testaajat käyvät läpi ohjelman toiminto toiminnolta. Jos virheitä ei löydy, niin vakaa päivitys 3.5 saatetaan saada sitten jo helmikuussa.

Suomennos näyttää olevan erittäin hyvällä mallilla.  Ja Voikostakin on luvassa uusi versio LibO:n päivityksen aikoihin.

Vanhaan tylliin – hitaasti mutta varmasti mennään eteenpäin.

LibreOffice 3.4.5. julkaistu

The Document Foundation julkisti tänään LibreOffice version 3.4.5, joka jäänee viimeiseksi 3.4.x -sarjassa. Asensin ohjelman Win7 ympäristöön ja nopean selailun jälkeen en ole huomannut varsinaisia ominaisuuksiin liittyviä uutuuksia – verrattuna siis 3.4.4 versioon. Kyseessä on siis pitkälti korjausversio, jossa erilaisia havaittuja virheitä on paikkailtu.

Seuraava uusia ominaisuuksia mukanaan tuova päivitys – versio 3.5. – on beetatestaus vaiheessa. Kokeilunhaluiset voivat hakea niin ikään tänään julkistetun beeta kolmosen LibO:n kotisivuilta (download/pre-releases).

Tutkimusta avoimesta lähdekoodista

Avoimen lähdekoodin ohjelmia tutkitaan maailmalla innokkaasti. Suomessakin tutkimusta tehdään, mutta harvemmin tietojenkäsittelytieteen ulkopuolella. Siksi onkin ilo huomata, että Stephanie Freeman väittelee Helsingin yliopistolla OpenOfficen kehityksestä otsikolla “Constructing a Community – Myths and Realities of the Open Development Model“. Väitöskirja rajautuu tarkastelemaan vuosia 2000 – 2007 ja keskittyy muutamiin OOo:n kehityksen osa-alueisiin, joita yksityiskohtaisesti tarkastelemassa osoitetaan millaisia jännitteitä kehitystyöhön liittyy, kun toisaalla on avoimen koodin yhteisö ja toisaalla yritys, joka pitää koodin avoimena mutta pyrkii silti kontrolloimaan kehitysprosessia. Näiden prosessin kuvaukset ovat kiintoisia ja tuottavat havaintoja, joilla on merkitystä yli tuon tarkastellun ajanjaksonkin. Freeman keskittyy kehitysprosessien tarkasteluun ja omaksuu avoimen lähdekoodin kapeamman määrittelyn. Keskustelua vapaan ja avoimen lähestymistavan eroista ei käydä, joka hieman sitten kostautuu itse tutkittavan teemankin kannalta. LibreOfficen irtaantumista OOo -hankkeesta kun on vaikea ymmärtää teknologisesta näkökulmasta, mutta se tulee helposti ymmärretyksi jos LibO:n syntyä katsotaan vapaiden ohjelmien perspektiivistä, stallmanilaisittain. Mutta yhtä kaikki, kiintoisaa tekstiä, johon kannattaa tutustua. Kirja löytyy netistä täältä.

Väitöskirja tarkastetaan lauantaina 17.12. osoitteessa Siltavuorenpenger 3 A, Auditorium 302 alkaen kello 12.00. Hieno suomalainen perinne on, että väitöstilaisuudet ovat julkisia ja siis avoimia kaikille kiinnostuneille. Niinpä nokka kohti Siltavuorenpengertä ensi viikon lauantaina, jos teema tuntuu kiinnostavalta.

Ja kun tutkimuksesta on puhe, niin mainitaan vielä Martti Karjalaisen erinomainen väitöskirja syksyltä 2010. Karjalainen kuvaa väitöksessään oikeusministeriön kokemuksia avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistoon eli OOo:hon siirtymisestä ja osoittaa OOo:n käyttöönoton olleen taloudellisesti perusteltu ratkaisu.  Aivan ehdotonta must -luettavaa, jos etsii hyviä perusteluja avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöönoton puolesta. Kirja löytyy täältä.

LibreOffice 3.5.0 beeta

LibO:n kehitys kohti seuraavaa versiota, numeroltaan 3.5.0, näyttää etenevän hyvää tahtia. Version uusista ominaisuuksista ei ole näkynyt vielä kunnollista listausta, joten kiinnostuneiden täytynee vain ladata beeta (löytyy täältä) ja katsoa itse mitä uutta sieltä löytyy. Itse en ole tuota vielä ehtinyt tekemään. Kokeilijoiden on syytä muistaa, että tämä on tosiaankin vasta ensimmäinen beeta, joten vakautta ja virheettömyyttä on turha vielä tässä vaiheessa odottaa.

Pikku linnut ovat visertäneet, että suomentajatiimi on erittäin hyvin vauhdissa mukana, joten voinemme odottaa että suomennos on jälleen kerran hyvällä mallilla, kunhan vakaa julkistus saadaan ulos joskus kevään puolella.

LibreOffice 3.4.4 ja Ubuntu 11.10

LibreOfficen päivitys versioon 3.4.4 julkaistiin tuossa marraskuun alkupäivinä. Tämä antoi lopullisen virikkeen myös Ubuntun päivittämiseen uusimpaan versioonsa 11.10:een. Tuolla aikaisemmin jo kerroin kuinka pettynyt olin keväällä julkaistuun ensimmäiseen Unity työpöytää käyttävään jakeluun, jonka vuoksi sitten siirryinkin takaisin Ubuntun 10.10 -version käyttäjäksi. Olen edelleenkin sitä mieltä, että se on paras tähän mennessä julkaistuista Ubuntuista. Mutta yksi ratkaiseva puute siinä oli. Toimisto-ohjelmana oli vain OpenOffice.org 3.2. LibreOfficen olisi kyllä saanut asennettua, mutta ilman suomen kielen oikolukua. Niinpä roikuin aikani tuossa viritelmässä, mutta sillä seurauksella että LibreOfficen kehityksen seuraaminen jäi vähemmälle. Ja samaan aikaan Windowsin puolella on varmaankin suurin osa käyttäjistä päivittänyt versioon 3.4.4.

Niinpä tuli ajankohtaiseksi päivittää käyttöjärjestelmä, että pääsen seuraamaan ja kommentoimaan taas tauon jälkeen LibO:n kehittymistä.

Ensin kuitenkin pieni kehu Unity -työpöydälle. Ihan vakaa tämä ei vieläkään ole, mutta huima harppaus on puolessa vuodessa otettu eteenpäin. Tämä lupaa hyvää seuraavalle isommalle päivitykselle ensi huhtikuussa. Silloin on jaossa uuden  työpöydän vakaa versio, jolle on luvassa peräti viiden vuoden tuki. Aion päivittää siihen ja unohtaa sen jälkeen viideksi vuodeksi käyttöjärjestelmän säätämisen. Puuhaa riittää näissä varsinaisissa sovellutuksissakin. Mutta se kehu työpöydästä. Unity on nyt saatu viritettyä niin, että pienellä kannattavalla siitä on todella hyötyä. Kun alapalkki on poissa työpöydältä ja kun vasemman sivun ohjelmistopalkki siirtyy automaattisesti pois tieltä, kun työskennellään sovellutuksilla, niin näytön hyödyntäminen on tehostunut todella paljon.

Unity on pyritty toteuttamaan niin, että kulloinkin käytössä olevalla ohjelmalla on tietokoneen koko näyttö käytössään. Vasemman sivun ohjelmavalikko väistyy näkyvistä ja auki oleva ohjelma integroituu käyttöjärjestelmään ns. global menu -virityksenä, joka on tuttu kaikille Macin käyttäjille. LibreOfficekin on saatu jo melko hyvin upotettua tähän kokonaisuuteen. ihan täydellinen tuo global menu -integraatio ei vielä ole, mutta siitä huolimatta ohjelma istuu nyt huomattavasti aikaisempaa paremmin pienelle näytölle.

Tämä LibO:n uusin päivitys ei sisällä juurikaan uusia ominaisuuksia, vaan keskittyy havaittujen virheiden / ongelmien korjaamiseen.

Vaikkei ohjelma siis kummemmin olekaan kehittynyt, niin taustalla on tapahtunut todella paljon. OpenOffice.org on tällä hetkellä Apache -säätiön hallinnoima ja se on ns. inkubaattori-projekti Apachen puitteissa. Kukaan ei oikein tunnu tietävän millä vauhdilla ja millaisilla resursseilla OOo jatkaa tästä eteenpäin. LibO sen sijaan ottaa varmoja askeleita eteenpäin, vaikkei senkään kehitys nyt ihan päätä huimaavaa ole. Uusia virityksiä on kuitenkin luvassa. Lokakuussa Pariisissa kokoontuneessa ensimmäisessä LibO -kehittäjäkonferenssissa visioitiin esimerkiksi Android- ja pilviversioiden toteutuksia. Aivan heti näitä ei saada, mutta työn alla ne kuitenkin ovat – jotain on odotettavissa ensi vuoden puolella.

Pienempinä kehitysaskelina voisi vielä mainita LibO:n sivujen kehittymisen. Nyt sekä lisäosille että tyylitiedostoille on omat sivunsa, joille tarjontaakin on vähitellen alkanut kertyä. Unohtaa ei tietenkään sovi suomalaisia sivuja, jotka päivittyvät hienosti, eikä LibO:n suomi-tiimin panosta muutenkaan. Uusin päivitys on hienosti suomennettu – ohjeita myöten.

Seuraava isompi päivitys LibO:lle on luvassa kevään alkupuolella. Silloin tapahtuu ilmeisesti jotain ohjelman ominaisuuksien ja käyttöliittymän puolella. Palataan niihin aikanaan. Siihen  mennessä seuraillaan pienempiä uutisia.