Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for Touko 2010

Kyllästyin lopullisesti työnantajan laitteisiin (ja varsinkin niiden muokkaamismahdollisuuksien vähäisyyteen) ja kävin ostamassa mini-läppärin, huokeahintaisen. Ilmeisesti miniläppäreiden perusluokkaa: 160 gigainen kovalevy (tosiasiassa 137), giga työmuistia, Atomin 1,6 gigaherzin prossu, kolme USB-luukkua, WLAN, nettikamera. Siinä tärkeimmät.

Laitteessa oli valmiina WinXP ja kesti miltei ikuisuuden kun sen sai ensi kertaa käyntiin. Mutta hitauteen ei ole pakko tyytyä. Tein USB-tikulle asennusmedian ja heitin Ubuntun sisään, Windows jäi mutta pienemmälle osiolle. Sille on tuskin kovinkaan paljon käyttöä tai tarvetta, mutta jääköön nyt kun saatiin kylkiäisenä. Sen verran on edessä vielä Grubin virittelyä, että kone avaa suoraan Ubuntun esittämättä turhia valintavaihtoehtoja, kun Ubuntuun kuitenkin mennään.

Kotona on nyt sitten kaksi Ubuntu -kannettavaa. Toinen on reilun neljä vuotta vanha Fujitsu, jossa 80 gigan kovalevy (tosiasiassa 72), AMD prossu, työmuistia 512 megaa ja langaton verkko toimii. Koneella on pelkkä Ubuntu, sillä WinXP alkoi hyytyä niin perusteellisesti, että kukaan ei enää kestänyt sen kymmenminuuttisia latausaikoja. Ubuntu 10.04 toimii siinä kuin se kuuluisa junan vessa.

Neljässä vuodessa on kovalevyn koko kaksinkertaistunut, samoin työmuisti, samalla uuden läppärin paino on alle puolet edellisestä ja hinta noin viidesosa. Ja kyllä tuota miniläppäriä on mukavampi kuljettaa reissussa, joita on ihan riittämiin ja vähän enemmänkin.

Työpaikan koneella on sitten tuplabuutti ja WinXP+Ubuntu yhdistelmä sielläkin. Töissä tulee myös Windowsia käytettyä jonkun verran.

Näillä mennään, toivottavasti nyt ilman uusia kommelluksia.

Mainokset

Read Full Post »

Blogin kirjoittelu on kohdannut pieniä teknisiä ongelmia kevään mittaan. Ensin oli vaikeuksia palvelimen kanssa, ja kun niistä selvittiin hajosi työkoneen kovalevy. Kirjoittelen tätä vanhalla, kooltaan jotain dinosauruksen ja mammutin kokoluokan väliltä olevalla mukanaraahattavalla XP -laitteella. Sujuu se näinkin. Varsin näppärää laitteiden vaihdon yhteydessä on Firefoxin Weave -toiminto, jolla saa haettua verkon kautta aikaisemmin käytössä olleet kirjanmerkit. Näppärää.

Kaikki ei kuitenkaan aina suju näppärästi. Olen tässä nyhertänyt e-lomakkeita, joilla tutkimuksen pitäisi käydä periaatteessa nopeasti, edukkaasti ja vaivattomasti. Kunhan ensin oppii lomakeohjelman ikimuistoisen käyttöliittymän kiemurat, lomakkeiden kopioinnin haasteet ja sen sellaiset. E-lomakkeen tulokset saa periaatteessa siirrettyä koneelleen SPSS- ja Excell -tiedostoina, jolloin tilastollisen työskentelyn tulisi olla nopeaa ja vaivatonta. Vaan ei automaattisesti.

Teimme lomakkeeseen koko joukon avoimia kenttiä, joihin vastaaja voi vapaasti kirjoittaa sellaisia tietoja kuin syntymävuoden, valmistumisvuoden jne. Näin ajattelimme saavamme suoraan oikealla mitta-asteikolla olevia lukuja, joista sitten pyöräytellään keskiarvot, hajonnat ja kaikki muu mitä tarvitaan. Tietojen tallennus kovalevylle osoitti kuitenkin ettei homma toimi näin. Lomakkeen avoin kenttä on nimittäin tekstitiedostokenttä, jolloin kenttään tallennetut numerot tallentuvatkin alfanumeerisina merkkeinä eli ikään kuin kirjaimina. Ja tätähän SPSS ei ymmärrä. Eikä taulukkolaskennassakaan saa ohjelman tilastollisia ominaisuuksia käyttöönsä. Vähän aikaa oli lähellä kirouksen lipsahtaminen suusta.  Satojen lomakkeiden korjaaminen käsin ei oikein tunnu houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Tässä vaiheessa astuvat näyttämölle OOo:n oivalliset lisäosat, joita olen aiemminkin esitellyt. Nyt pelastukseksi tuli taulukkolaskennan Convert text to Number, jonka avulla voi muuntaa Calc -taulukossa olevat tekstimuotoiset numerot aidoiksi numeroiksi, ja tämän jälkeen homma hoituukin SPSS:ssä juuri niin kuin oli alun perin tarkoituskin. Aikaisemminkin olin tuo lisäosan havainnut, mutta lähinnä ihmetellyt että mihinköhän tarpeisiin sekin on oikein tehty. Ja nythän se selvisi.

OOo:n lisäosien määrä on kasvanut melkoiseksi. Sivustoa kannattaa aina sillöin käydä vilkaisemassa. Sieltä saattaa löytyä apua yllättäviinkin tarpeisiin ja tilanteisiin.

Read Full Post »

Illan pimetessä alkaa työteho laskea ja tahti sen kun hidastuu (jos mahdollista enää).Välillä on syytä ottaa etäisyyttä duunailuihin ja vaihtaa vapaalle. Raskas työ vaatii raskaat huvit. Niinpä pelaan aina välillä miinaharavaa, tuota vanhaa ystävää jo kaukaisilta Windows ajoilta joskus 90-luvun alkupuolelta – muistelisin.

Ubuntun miinaharava on pelkistetty ja silmät lepäävät sen värivalinnoissa. Peli sujuu kun on pirteä ja pääsee pöydän ääreen hyvän hiiren kanssa. Sujuu se jotenkuten läppäri sylissäkin, mutta ajat tahtovat pitkittyä, niin kuin tuosta kuvasta näkyy. Miinat on haravoitu yhtä vaille, ja kun viimeinen pitää arvata niin tietenkin arvaus osuu kahdesta mahdollisuudesta väärään.

Kuva miinaharavasta on kaapattu Shutter -ohjelmalla, joka ei ole Ubuntussa vakiona asentuva ohjelma, mutta löytyy Synapticilla. Kaappari on varsin näppärä. Sillä voi ottaa kuvan koko näytöstä, valitusta ikkunasta tai vapaasti valitusta alueesta. Myös valikkojen kaappaaminen onnistuu. Tämän voi toki tehdä monella muullakin ohjelma – varmaankin yhtä näppärästi. Shutterin hyvä puoli on kuitenkin se, että kaapattua kuvaa pääsee välittömästi myös editoimaan ohjelman sisällä, jolloin voi merkitä kaappauksen tärkeät kohdat, kommentoida tekstillä ja tehdä viittauksia nuolilla. Varsin kätevää.

Omat kokemukseni ovat erinomaisia, suosittelen tutustumaan.

Read Full Post »

Pääsin joku vuosi sitten piipahtamaan Japanissa, kuuntelemaan sikäläisiä tietotekniikan tutkijoita. Yksi heidän perusajatuksistaan oli lyhykäisesti seuraava: tietotekniset laitteet ovat sosiaalisia järjestelmiä. Tieto- tai kopiokoneet eivät toimi ilman ohjaavaa ihmistä. Tietokoneohjelmien toteutustapa myös tuottaa sosiaalisia vaikutuksia: ihmisiä joko erotellaan toisistaan tai sitten avataan yhdessä toimisen mahdollisuuksia. Lisenssit ovat tällaisia ihmisten luokittelujen välineitä – jotkut lisenssit sallivat sosiaalisuuden, toiset lisäävät poliisivalvontaa.

Silmiini sattui Eliaksen blogi, joka valottaa erinomaisesti näitä tietotekniikan sosiaalisia puolia. Kyse on koulujen käyttämästä Wilma -ohjelmasta. Lukekaapa Eliaksen juttu, niin näette että tietotekniikka ei ole sosiaalisesti neutraalia – pelkkää teknologiaa – vaan todellakin määrittelee ihmisten paikkoja ja toiminnan mahdollisuuksia.

Oma johtopäätökseni on sama kuin Eliaksella: Wilma uusiksi ja vähän äkkiä!

Read Full Post »

OOo:n version 3.2.1 ehdokaskandidaatti julkaistiin tänään. Testipalautteesta sitten riippuu miten nopeasti tästä saadaan lopullinen vakaa versio. Pikainen kokeilu Windows 7 ympäristössä lupaa hyvää. Käynnistyminen on nopeaa, tuntuma hyvä. Muutoksia ei juuri huomaa kuin käynnistyksen yhteydessä, sillä aloituskeskuksen ikkuna on vaihtunut. Hieman valju mielestäni – saisivat laittaa nuo kuvakkeet paljon isommiksi.

Ubuntun puolella jään vielä odottelemaan virallista jakelupakettia, mutta Windows puolella mennään tällä.

Suomen kielen kielipaketti on minulla vanha (3.2.0), päivitetty versio ilmestynee sekin lähipäivinä.

Read Full Post »

OpenOffice.org on ollut monin tavoin ristiriitainen ilmiö synnystään alkaen.

Sun Microsystems osti aikoinaan kaupallisen ja suljetun ohjelmiston (StarOffice), jonka koodin se avasi vuonna 2000. Samalla Sun piti kuitenkin OOo:n tavaramerkin itsellään ja kehitti OOo:n rinnalla edelleen kaupallista StarOfficea. OOo:n lisensointi ja Javan käyttö koodissa aiheuttivat myös matkan varrella jännitteitä avoimen lähdekoodin yhteisön ja Sunin välille. Nämä kiistat päätyivät pääsääntöisesti yhteisön kannalta hyvään suuntaan (Javaa on avattu, lisensointi on nyt LGPL -tyyppinen), mutta pientä jännitettä kaupallisen yrityksen ja avoimen yhteisön välillä aina silloin tällöin ilemeni. Oraclen suhteen ollaan odotteluvaiheessa, mutta esimerkiksi Oraclen päätös pistää aika korkea hinta omalle ODF -filtterilleen vihjaa siihen suuntaan, että Oraclella on vielä paljon opittavaa edessään.

Joku aika sitten puhkesi myrsky vesilasissa, hieman toisesta suunnasta. Free software foundation lähestyi OOo:n vastavalittua uutta yhteisön johtoa (community council – CC) esittäen tivomuksen, että OOo poistaisi lisäosa -sivuiltaan ne lisäosat, jotka eivät ole täysin vapaita tai antaisi FSF:lle jonkinlaisen veto-oikeuden lisäosien määrittelyssä. Tästä syntyi sähköpostilistoilla pieni äläkkä. CC päätti keskustelujen mielestäni aivan oikein, ettei FSF:n ehdotus anna aihetta toimenpiteisiin.

Lisäosat laajentavat OOo:n toimintaa, mutta samalla ne antavat ohjelmoijille vapauden toimia itse valitsemallaan tavalla. Lisäosat voivat olla avoimia ja ilmaisia, tai yhtä hyvin suljettuja ja maksullisia. Tai sitten avoimia ja maksullisia. Miten vain. Ja näin on hyvä. Kaupallisuus ja avoimuus eivät ole toistensa vastakohtia.

FSF totesi omalta osaltaan, että OOo:n päätös pitää asiat ennallaan ei ole tyydyttävä, joten FSF alkaa koota omaa palveluaan, joka jakelee vain täysin avoimia OOo:n lisäosia. Uusi sivu löytyy täältä.

Tavallisen OOo-käyttäjän kannalta tuo kiista on tietenkin aivan merkityksetön. Mutta samalla se kuvastaa hyvin sitä, miten erilaisia näkemyksiä avoimen koodin ohjelmien luonteesta on olemassa. Ja onhan se oikeastaan ihan selkeyttävää, että FSF pitää myös omaa listaa OOo:n lisäosista. Niille, joille koodin täysi avoimuus on tärkeää, löytyvät sitten sieltä ”poliittisesti korrektit” lisäosat haluttuun käyttöön.

(Enemmän aiheesta Charles H. Schultzin blogissa.)

Read Full Post »

Ubuntu 10.04 toi mukaan uudistuksen, jossa ikkunoiden hallintapainikkeet  (avaa, sulje, minimoi) siirtyivät totutusta oikeasta kulmasta ikkunan vasempaan reunaan. Niin kuin odottaa saattaa, tämä on synnyttänyt keskustelua puolesta ja vastaan. Itse ilmoittauduin heti alussa tämä uuden virityksen kannattajaksi, mutta ymmärrän oikein hyvin niitä henkilöitä, jotka haluavat pysytellä vanhan tottumukset mukaisissa työtavoissa.

Ubuntun ohjeistukset ja niiden suomennokset ovat myös menneet kivasti eteenpäin tässä uudessä päivityksessä.  Valikosta Järjestelmä löytyy valinta Ohjeet ja tuki, josta avautuvat ikkunat alkavat olla lähes kokonaan suomennettuja. Kohdasta Tietokoneen mukauttaminen löytyvät myös ohjeet niille, jotka haluavat palauttaa vanhan tottumuksen mukaisesti valintapainikkeet ikkunan oikeaan reunaan. Kas näin:

Itse pyörittelen Ubuntua kolmella koneella ja sellaisen pienen epäjohdonmukaisuuden olen havainnut, että yhdessä koneessa sulje painike on näppäimistä ensimmäisenä vasemmalla ja toisissa taas viimeisenä oikealla. Mutta ei tuo ole elämää haitannut. En ole lähtenyt oletusasetuksia sorkkimaan. Mutta yllä olevan ohjeen mukaan säätöjen pitäisi kaikille tarvitseville onnistua toivotulla tavalla.

Read Full Post »

Older Posts »