Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for lokakuu 2010

OOo tuoteperhe on taas saanut päivityksiä, kun IBM julkisti pitkään työn alla olleen Lotus Symphonyn version 3.0 – peräti neljän beeta version testauksen pohjalta.

Uusi LS perustuu OOo:n 3.x sarjan koodiin, mutta IBM on rakentanut omalle ohjelmalleen kokonaan uuden käyttöliittymän, jossa onkin joitakin kiinnostavia piirteitä. LS:n sisälle on rakennettu nettiselain, jonka avulla ohjelma kytkeytyy muodikkaasti Internetiin heti käynnistyessään.  Käyttäjälle avautuu ensimmäisenä ikkuna nettiin, josta on linkit IBM:n ylläpitämille lotus Symphony sivuille.

Nettiyhteyttä voi hyödyntää näppärästi esimerkiksi lisäosien lataamisessa, joka tapahtuu yksinkertaisesti raahaamalla lisäosa oikealla olevaan paneeliin, jolloin se asentuu automaattisesti. Tosi näppärään tuntuista.

LS on OOo:ta kevyempi ohjelma siinä mielessä, että siihen sisältyy tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysohjelma, mutta ei muita osia. Käyttöliittymä rakentuu välilehtiratkaisulle, jolloin jokainen uusi dokumentti näkyy omalla välilehdellään.

Ohjelmapaketti pitää sisällään vihdoinkin myös suomen kielen oikoluvun, joka lisännee sen houkuttelevuutta Suomessakin. Ohjelmaa rakennetaan määrätietoisesti yrityskäyttöön LotusLive verkkopalvelukokonaisuuden (shköposti, kalenteri jne.) osaksi.

Yksityisen käyttäjän kannalta LS tarjoaa uuden ja pirteän tuntuisen käyttöliittymän, mutta jää ominaisuuksiltaan OOo:n/LibO:n uusimpien versioiden ominaisuuksien jälkeen. Niin kiinnostava kuin LS onkin, itse pysyttelen OOo:n ja LibO:n käyttäjänä – molemmat on asennettuna käytössäni oleville koneille.

Read Full Post »

TDF eli The Document Foundation on yhdistys, joka on perustettu jatkamaan OpenOffice.org -ohjelmiston kehitystä vapaana ja avoimena ohjelmana. Englantilainen nimi kääntyisi sanatarkasti dokumenttisäätiöksi, mutta suomalaisessa käytännössä organisaatio on luonteeltaan pikemminkin yhdistys.

Yhdistys syntyi, kun huomattava osa OOo:n kehittäjäyhteisöstä koki, että OOo:n tavaramerkin omistaja Oracle ei tue ohjelman kehitystä riittävästi.

Yhdistys on kirjannut oman toimintansa periaatteet lyhyeen ja selkeään ohjelmajulistukseen, joka löytyy nyt myös suomennettuna yhdistyksen sivuilta.

Read Full Post »

Ubuntu 10.10 julkaistu

Ubuntun uusin versio 10.10 (Maverick Meerkat) julkaistiin aikataulussaan joitakin päiviä sitten ja nyt viikonloppuna oli aikaa asentaa se kannettavalle. Joudun tässä syömään sanani, sillä puoli vuotta sitten päätin, että käytän 10.04:ää eli pitkän tuen versiota koko sen kehityskauden ajan.  Mutta niin vain kävi, että ostamalleni uudelle monitoimilaitteelle ei löytynyt ohjaimia, ja kun tuki oli luvassa tässä uudessa versiossa, niin ei muuta kuin päivittämään.

Asennus kävi tuttuun tapaan jouhevasti eikä ongelmia esiintynyt. Muutoksia on tavallisen loppukäyttäjän aika vaikea havaita – niin samanlaiselta käyttöliittymä tuntuu asennuksen jälkeen. Mutta jo lyhyen työskentelyn jälkeen huomaa ainakin yhden olennaisen muutoksen. Olisiko fonttien uudistus syynä sille, että jotenkin tämä versio miellyttää silmää enemmän kuin edelliset.

Kun kokeilemaan lähdettiin niin oli tietenkin pakko jatkaa sillä linjalla. Asensin perus-GNOMEn rinnalle Unityn eli Ubuntun Netbook version käyttöliittymän. Kun testailin sitä joskus aikaisemmin, niin silloin Unity rikkoi Gnomen työpöydän eikä asennuksia siis kannattanut pitää koneella rinnakkain. Nyt Unity ja Gnome ovat moitteetta rinnakkain ja koneen käynnistyksen yhteydessä voin valita kumpaa käyttöliittymää haluan käyttää.

Unityn filosofiana on kokonaan uudistettu työpöytä, joka sopii paremmin pienille näytöille ja jonka pitäisi olla myös mahdollisimman helppokäyttöinen. Tilaa tosiaan jääkin sovelluksille aikaisempaa paremmin, mutta tuosta helppokäyttöisyydestä voi olla monta mieltä. Itse pysyttelen mieluummin perinteisessä Gnomessa, mutta vilkuilen asioita silloin tällöin Unitynkin puolelta – jos vaikka saisin tuntumaa siihenkin.

Read Full Post »

LibreOffice kehittyy hyvää vauhtia kohti versiota 3.3.  Nyt on ladattavissa beeta kakkonen, joka nopealla katsauksella vaikuttaa jo varsin vakaalta. On syytä kuitenkin muistaa, että tämä ei ole vielä vakaa versio, jota saamme odottaa ehkä kuukauden päivät.

Ladattavan asennustiedoston koko on kasvat noin 150 megatavusta reiluun 300 megatavuun. Tämä johtuu siitä, että kielipaketit ovat nyt valmiina mukana asennustiedostossa ja asennuksen yhteydessä voi päättää mitkä kaikki kielet otetaan käyttöliittymässä käyttöön. Tämä on varsin näppärää, vaikka tuo asennustiedosto hieman kasvaakin.  Suomenkielinen versio tietenkin löytyy noiden kielivaihtoehtojen joukosta.

Read Full Post »

OOo täytti tänään kymmenen vuotta. On siis paikallaan pieni katsaus ohjelmaprojektin historiaan

Ohjelman tekninen kehitys

OOo:n (OpenOffice.org) historia alkaa Saksasta 1980-luvulta, jolloin StarDivision niminen yhtiö loi StarOffice toimisto-ohjelmiston. StarOfficen alkuvaiheista minulla ei ole tarkkaa tietoa, mutta ohjelma joka tapauksessa niitti mainetta erilaisilla tietotekniikkamessuilla ja sai Saksassa jonkinlaisen vakiintuneen käyttäjäkunnan. Kovin laajasti Saksan rajojen ulkopuolelle ohjelma ei kuitenkaan levinnyt. (Itse taisin aloittaa StarOfficen käytön versiosta 5.2, joskus 1990 -luvun loppupuolella.)

Sun Microsystems osti StarOfficen itselleen 1999 ja ohjelman lähdekoodi vapautettiin syksyllä 2000, joka johti OpenOffice.org projektin käynnistymiseen. Samalla Sun jatkoi kaupallisen StarOfficen kehittämistä, perustaen SO:n uudet versiot OOo-yhteisön tuottamalle koodille. Rinnakkain olivat siis OpenOffice.org (jonka nimi on näin monimutkainen, koska OpenOffice -nimi oli jo muualla rekisteröity tavaramerkki), jota alkoi kehittää avoimen lähdekoodin yhteisö ja StarOffice, jota kehitti Sun – lisäten ohjelmaan aina joitakin kaupallisia ratkaisuja.

OOo:n ensimmäinen vakaa versio 1.0 näki päivänvalon toukokuussa 2002. Tämä versio perustui vielä pitkälti StarOfficen koodille ja sen käyttöliittymäkin on StarOfficen peruja.

Syyskuussa 2003 julkaistiin OOo 1.1, jonka käyttöliittymä noudatti uutta muotoilua ja OOo alkoi saada omaa muotoaan. Ooo:n 1.1 sarjaa päivitettiin (1.1.2 – 1.1.5) aina vuoden 2005 syksyyn saakka.

Harppaus eteenpäin ohjelman kehityksessä otettiin lokakuussa 2005, kun ohjelmaversio 2.0 julkistettiin. Ohjelman käyttöliittymä koki voimakkaan muutoksen ja samalla siirryttiin käyttämään Open Document standardin mukaisia ODF -tiedostomuotoja.

OOo:n 2.x -sarjaa (2.1 – 2.4) julkaistiin aina syksyyn 2008 saakka. Ohjelman grafiikka kehittyi, luotiin lisäosajärjestelmä, erikielisten käännösten ja samalla käyttäjienkin määrä alkoi kasvaa.

Lokakuussa 2008 julkaistiin odotettu 3.0 versio, joka toi mukanaan ennen muuta ohjelman käyttöliittymän kohennuksia. Vaikka ohjelman muutokset eivät itse asiassa olleet dramaattisia, niin latausmäärät kohosivat tässä vaiheessa aivan olennaisesti. Julkistamisen jälkeisen kahtena viikkona ohjelmaa ladattiin pelkästään sen virallisilta kotisivuilta viisi miljoonaa kertaa. Arviot käyttäjämääristä alkoivat liikkua sadan miljoonan paikkeilla. Tässä vaiheessa saatiin myös OOo:n natiivi Mac-versio.

OOo on päivittynyt nyt versioon 3.2.1 ja 3.3 versio julkaistaan jouluun mennessä. Samalla alkaa taas kerran ohjelman käyttöliittymän perusteellisempi uudistaminen, jonka suunnasta ei tällä hetkellä ole vielä kovin varmaa käsitystä. Nopeutta lisää, samoin intuitiivisuutta ja entistä helpompaa käytettävyyttä on kuitenkin luvassa.

OOo, Sun ja Oracle

OOo:n kehitys on ollut menestystarina, mutta myös tarina täynnä jännitteitä, jotka liittyvät ohjelman kehittämismalliin. OOo on avoimen lähdekoodin ohjelma, ja sen kehitys on olennaisesti kehittäjäyhteisön varassa. Samalla OOo on rekisteröity tavaramerkki, jonka omisti ensin Sun ja nyt Oracle. Kyseessä on kaksi erilaista logiikkaa yhdistävästä mallista, ja käsitykset ohjelman kehittämistarpeista ovat aika ajoin painottuneet eri tavoin yhteisön ja emoyrityksen välillä.

Kiistaa on herättänyt lisenssipolitiikka, jolla Sun piti ohjelman koodin tiukasti ja taitavasti omassa hallussaan. Jos halusit koodiasi OOo:n sisälle, jouduit samalla luovuttamaan koodisi Sunille – myös sen kaupallisiin ohjelmiin. Tästä kaikki eivät pitäneet, ja onkin arvioitu tämän hidastaneen ohjelman kehitystä.

Jossain vaiheessa käytiin Java -kiista, joka uhkasi Sunin ja yhteisön suhteita. Tämä tapahtui muistaakseni version 2.0 julkistamisen yhteydessä, kun osa OOo:n toiminnoista rakennettiin Javan päälle. Java oli silloin suljettua koodia. Ongelma ratkesi, kun Sun avasi ainakin osittain Javan koodia. Vastaavalla tavalla on matkan varrella kinasteltu lisensseistä, ja 3.0 versiosta lähtien lisensointi on tullut yhteisön toivomaan suuntaan.

Koko matka on siis ollut myös kädenvääntöä yhteisön ja tavaramerkin omistajan välillä.

Tilanne kärjistyi, kun Oracle osti Sunin. Kaikki merkit ovat viitanneet siihen, että Oracle ei aio mitenkään mittavasti panostaa avoimen lähdekoodin ohjelmien kehitykseen. Se on pikemminkin ajanut alas Sunin aloittamia avoimen lähdekoodin hankkeita, joista näkyvin lienee OpenSolariksen alasajo. MySQL tietokannan kohtalo on koko ajan avoin. Mittavaa panostusta OOo:n suuntaan ei ole tullut.

LibreOffice

Yllä kuvattu tilanne johti sitten siihen, että OOo:n kehittäjäyhteisö perusti The Document Foundation -säätiön viemään eteenpäin OOo:n kehitystä. Koska tavaramerkki on edelleenkin Oraclen hallussa, oli OOo:n uudelle versiolle etsittävä uusi nimi, joksi tuli LibreOffice.

OOo:n pohjalta on toki jo aikaisemminkin syntynyt uusia kehitysversioita. Kiinalaisilla on oma RedOffice. Brasilialaisilla on BrOffice. On olemassa EuroOffice ja OxygenOffice. Näiden lisäksi tulee vielä Go-OO versio. Muitakin saattaa olla.

Aikaisemmat kehitysversiot nojasivat kuitenkin suoraan OOo:hon, eivätkä ne pyrkineet kyseenalaistamaan kaksijakoista kehittämismallia. Nyt tilanne on muuttunut hyvin mielenkiintoisella tavalla.

Kehittäjäyhteisö haluaa avata ohjelman kehitysprosessia, tehdä siitä näkyvämmän ja nopeamman. Tavoitteena on kymmenen vuotta vanhan idean johdonmukainen toteuttaminen – OOo:n kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmana. Tästä näkökulmasta katsottuna LibreOffice on yhtä kuin OpenOffice. Tavaramerkin näkökulmasta katsottuna meillä on kuitenkin kaksi eri ohjelmaa. Ja kehitystyön kannaltakin ilmeisesti nyt on olemassa kaksi eri ohjelmaversiota, jotka ovat kuitenkin täysin yhteensopivia.

Uudet haasteet

Aika näyttää kuinka tästä edetään. OOo kehittyy muodossa tai toisessa edelleenkin. Itse uskon, että LibreOffice nopeuttaa ohjelman kehitystä ja tuo siihen mukaan aikaisempaa joustavammin käyttäjien toivomia piirteitä. Ja jos (ja kun) näin käy, on täysin mahdollista että myös ohjelman käyttäjämäärät nousevat aivan uusiin lukemiin.

OpenOffice.org on vallannut Euroopassa eräiden arvioiden mukaan maasta riippuen 5 – 20 prosentin osuuden toimisto-ohjelmista. Kyse on huomattavista luvuista. Kahden yhteensopivan, mutta toistensa kehitystä kilpaillen nopeuttavan ohjelmaversion olemassaolo saattaa hyvinkin merkitä ohjelman suosion huomattavaa kasvua.

Niin tai näin – onnittelut OOo:lle ja LibO:lle. Toivotan menestystä molemmille – samalla kun kirjoittelen itse näitä rivejä LibreOfficella.

Read Full Post »

LibO:n ensimmäinen viikko osoitti, että yhteisön päätös ottaa OOo:n kehitys omaan hallintaansa on saanut aika vahvaa tukea osakseen. Ohjelman latausmäärät (80.000) tosin eivät viikon aikana päätä huimaa, mutta lukua arvioitaessa on muistettava että kyse on beeta versiosta, jota nimenomaisesti ei ole kehotettu lataamaan, jos ei tiedä varmasti mitä on tekemässä. Tästä näkökulmasta tuo 80.000 muuttuukin aikamoiseksi luvuksi, sillä kyse on ainakin potentiaalisesti testaajista – ei varsinaisista loppukäyttäjistä. Aika sitten näyttää, miten tuo (meidän) testaajien aktiivisuus alkaa näkyä itse ohjelman kehityksessä.

Seuraavaa beeta-versiota odotellessa voikin sitten huvittaa itseään seuraamalla videolta koodaajayhteisön aktiivisuuden kehitystä. Täältä löytyy kuvaus ensimmäisen viikon tapahtumista.  Hauskan näköistä, vaikka vain kalpeasti aavistan mitä tuossa on tapahtumassa.

Read Full Post »