Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for maaliskuu 2011

LibreOfficen versio 3.3.2 julkaistiin joku aika sitten, mutta Linux käyttäjät ovat saaneet vielä odotella LibO:a omiin jakelupaketteihinsa. En taida olla ainoa, joka on tässä hieman kärsimätön. Niinpä asensin LibO:n Ubuntuun, kahdelle erilaiselle koneelle, ja hyvin ohjelma tuntuu toimivan.

LibO:n asennusohjeet voi hakea OMG Ubuntun sivuilta. Ainakin minun kahdessa asennuskokeilussani tuo ohjeistus siis toimi moitteettomasti. Ainoa ongelma tällä hetkellä on, että Voikon versiota ei ole vielä saatavilla. Mutta tämä ongelma korjaantuu melko pian, kun Ubuntun seuraava versio (11.04) julkaistaan. Voikko päivittyy samassa yhteydessä, joten pienellä odottelulla tämäkin ongelma ratkeaa.

Read Full Post »

Eduskuntavaalit järjestään uuden vaalilain mukaan huhtikuun kolmantena sunnuntaina, eli siis tänä vuonna 17.4. Vaalien perusjännite näyttää muodostuvan perussuomalaisten ja muiden puolueiden välille. Tässä vastakkainasettelussa itse asiakysymykset saattavat jäädä mielikuvapolitikoinnin alle.

Vaikka tietoyhteiskuntaan liittyvät kysymykset eivät ole nousseet vaaliteemoiksi juuri lainkaan, ovat ne asioita joilla on yhä suurempi ja suurempi merkitys yhteiskunnalliselle kehitykselle. Tietoteollisuus eri muodoissaan työllistää suoraan suuren osan suomalaisista. Lähes kaikessa työssä joudutaan käyttämään tavalla tai toisella tietokoneita, suoraan tai epäsuorasti. Tekijänoikeuksien määrittelyn tavalla ja omaksutulla lisenssipolitiikalla on ratkaiseva vaikutus esimerkiksi siihen, mihin hintaan julkisen terveydenhuollon tai koulujen tietotekniikkaratkaisut voidaan toteuttaa. Nämä eivät ole teknisiä, vaan poliittisia kysymyksiä, joilla on välitön vaikutus meidän kaikkien arkielämäämme.

Poliitikkojen asiantuntemus tietoyhteiskunta-asioissa ei aina ole parhaalla mahdollisella tasolla. Usein se on jopa heikko. Keskeinen ongelma tuntuu olevan se, että tietotekniikan poliittisia ulottuvuuksia ei tunnisteta lainkaan ja näin jätetään ratkaisut ”asiantuntijoiden” tehtäväksi.

On siis hyvä tarkistaa oman ehdokkaan asiantuntemus, ennen kuin vaalilappu tiputetaan uurnaan. Tiputtamassa se kannattaa ehdottomasti käydä, onhan odotettavissa mielenkiintoisimman vaalit pitkiin aikoihin. Hieman apua oman valinnan tekemiseen tarjoaa tietoyhteiskunnan vaalikone. Vaikka sen kysymykset ovat aika suppeat, antaa se kuitenkin jotain osviittaa ehdokkaiden suuntautumisesta ja asiantuntemuksesta. Kannattaa siis käydä vilkaisemassa.

Ehdokasta miettiessä kannattaa myös muistaa, että suomalaisessa vaalijärjestelmässä annettu ääni menee itse asiassa ensisijaisesti puolueelle, eikä yksittäiselle ehdokkaalle. Henkilöehdokkaan lisäksi on siis järkevää tarkistaa myös ehdokkaan puolueen linjaukset. Ääni menee ajamallesi asialle varmuudella vain, jos ehdokkaan ja puolueen linjaukset ovat vahvasti saman suuntaisia.

Read Full Post »

Mozilla on julkaissut Firefox selaimen uuden 4.0 version. Päivitys näyttää saavan hyvän vastaanoton, sillä selainta ladataan ennätysvauhtia. Asensin XP -koneelle, ja totta tosiaan,  se on nopeampi kuin edellinen versio. Käyttöliittymää on uudistettu maltillisesti, joka on minun mieleeni. Hieman erilainen, mutta riittävän tuttu ettei tule ahdistusta uudelleen opettelemisesta.

LibO on myös päivittynyt versioon 3.3.2. Kyseessä on korjauspäivitys, joka ei lisää ohjelmaan uusia ominaisuuksia, vaan paikkaa havaittuja virheitä. Kannattaa siis päivittää. Uusia ominaisuuksia ohjelmistoon on luvassa seuraavassa isommassa päivityksessä (versio 3.4) joskus toukokuun paikkeilla.

Read Full Post »

Blogin vanhaa versiota selaillessa huomasin, että OOo-blogi aloitti elinkaarensa blogistaniassa tosiaankin jo viisi vuotta sitten.

Viisi vuotta on tietotekniikan maailmassa pitkä aika. Paljon on tapahtunut – mutta jotkut asiat ovat myös pysyneet. OpenOffice eli tuolloin versiossa 2.0. Ohjelma toisaalta kehittyi hyvää vauhtia, mutta ilmassa oli aika ajoin myös pientä jännitettä kaupallisen tavaramerkin omistajan Sunin ja kehittäjäyhteisön välillä. Nuo jännitteet ratkeisivat aika ajoin tavalla, joka ei ehkä aina ollut yhteisön kannalta paras mahdollinen, mutta siedettävissä.

Uusi ohjelman kehityslogiikassa alkoi rakentua, kun Oracle osti Sunin ja sitä myötä OOo:n tavaramerkin. Vanha jännite kaupallisen toimijan ja yhteisön välillä kehittyi  epäluottamukseksi ja johti The Document Foundation (TDF) säätiön perustamiseen. Nyt ohjelma kehittyy kahta linjaa. Oracle tukee edelleenkin OpenOffice.org -kehitystä ja TDF julkaisee LibreOfficea eli LibO:a.

Toistaiseksi ohjelmat ovat lähes identtiset, mutta eriytyminen niiden välillä on vääjäämätöntä. Vaikka kahden eri version olemassaolo saattaa hämmentää tavallista loppukäyttäjää, niin viime kädessä kyse on nimenomaan loppukäyttäjien kannalta terveestä kilpailutilanteesta. Avoimen lähdekoodin ohjelmina OOo ja LibO pysyvät yhteensopivina ja niiden erot tulevat näkymään käyttöliittymässä ja käytettävyydessä. Näin ollen ohjelmaversioiden vaihtaminen on mahdollista eikä kukaan jää ohjelman yhtä versiota tuottavan tahon vangiksi. Ei tuottajariippuvuutta, vaan enemmän valinnan varaa.

Uuden säätiön perustaminen oli aika rohkea veto, sillä hanke aloitettiin taloudellisesti lähes nollapisteestä. Parasta aikaa on käynnissä varojenkeruu kampanja säätiön rekisteröimiseksi, joka tullaan tekemään Saksassa. Tarvittavat 50.000 euroa kertyivät nopeasti heti keräyksen alkupäivinä, ja LibO:n kehitykset edellytykset näyttävät nyt yllättävänkin hyviltä.

LibO:n synnyn päämotiivina oli vahvistaa OOo-projektin alkuperäistä tavoitetta – kehittää uusi toimisto-ohjelmisto aidosti avoimena projektina, vapaana ohjelmistona. Kaupalliset ovat toimijat ovat kukin vuorollaan rahoittaneet hanketta, mutta asettaneet myös rajoja avoimuudelle. Niinpä LibO:n kehittämisessä ovat mukana nimenomaan ne henkilöt, joille ohjelman avoimuus on ensisijaista.

LibO:n synty kuvaa yleisemminkin avoimen lähdekoodin projektien kehitystä. Ne voivat syntyä nopeasti ja saada yllättävän nopeita tuloksia aikaiseksi. Suhteellisen pieni yhteisö haastaa aidosti suuret kaupalliset toimijat. Näin tekevät useat avoimen lähdekoodin projektit tällä hetkellä. Ja yhä enemmän markkinoille tulee myös puhtaasti kaupallisia toimijoita, jotka sitoutuvat aidosti avoimen kehitystyön ehtoihin ja logiikkaan.

En nyt muista millainen asema Firefoxilla oli viisi vuotta sitten, mutta aivan varmaa on ettei se ollut sellainen kuin nyt. Firefox, Chrome ja muut avoimen lähdekoodin selaimet ovat valtaamassa ykköspaikan nettiselainten joukossa.

Linux ei ole noussut tietokoneiden työpöydille odottamallamme vauhdilla, mutta on lyönyt läpi itsensä puhelinmarkkinoilla. Android on noussut lyhyessä ajassa älypuhelinten johtavaksi alustaksi ja sen asema näyttää vain vahvistuvan vahvistumistaan. Avoimen lähdekoodin ratkaisut nousevat esiin yllättävissä suunnissa ja ennakoimattomilla tavoilla.

Lopuksi vähemmän esillä ollut näkökulma Nokian surulliseen kehitykseen. Julkisuudessa on nostettu esiin lähes yksinomaan Nokian Symbian ohjelmiston kehnoutta tapahtumien selittäjäksi. Tätä en pidä millään tavalla uskottavana. Symbian on puhelinalustana huomattavan paljon kehittyneempi kuin Windows. Syitä Nokian ratkaisuun onkin haettava muualta. Tässä yksi mahdollinen tulkinta (johon toivottavasti ehdin palata yksityiskohtaisemmin kevään kuluessa).

Microsoft ei ole onnistunut pääsemään mobiilimarkkinoille. Sen puhelinalustalla oli vuoden alussa huikeat miljoona käyttäjää. Samaan aikaan Apple on karannut omille teilleen ja markkinoita valtaa sen rinnalla Android.  Nokiakin on kehittämässä avoimen lähdekoodin ohjelmia omille tuotteilleen. Uusiin mobiililaitteisiin on tarjolla vakavasti otettavia avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Microsoftin näkökulmasta tämä merkitsee vakavaa uhkaa. Kyse ei ole vain siitä, että sen pääsy mobiilimarkkinoille ei onnistu, vaan myös siitä että mobiililaitteiden käyttäjät alkavat ennemmin tai myöhemmin vaatia yhteensopivuutta puhelimensa / tablettinsa ja tietokoneensa kanssa. Tämä voi olla riski Windows käyttöjärjestelmän asemalle. Microsoft ei pysty ostamaan tai eliminoimaan Applea, Androidia tai Blackberryä.  Nokia on ainoa toimija, joka on (epäsuorasti) ostettavissa ja saatavissa aikaan päätös Nokian avoimen lähdekoodin projektien lakkauttamisesta ja korvaamisesta Windows -pohjaisilla ratkaisuilla.

Microsoftin unelmana on tietenkin 200 miljoonan Symbian käyttäjän siirtäminen Windows käyttäjiksi ja paaluttaa tätä kautta (potentiaalisesti horjumassa ollut) oma monopoliasemansa tietokonealan ohella myös mobiilipuolelle.

Oli Nokian kanssa niin tai näin (palataan asiaan), niin avoimen lähdekoodin toimijoiden kenttä kapeni olennaisesti Nokian päätöksen myötä.

Oma veikkaukseni on kuitenkin – katsotaan tämä viiden vuoden kuluttua – että Microsoft ei onnistu tavoitteessaan monopolisoida koko tietotekniikan kenttää itselleen. Avoimen lähdekoodin yhteisöt ovat yllättävän sinnikkäitä ja tuotteliaita. Ja avoimiin standardeihin nojaavat kaupalliset toimijat vahvistavat asemiaan. Uskon siis, että Android, Ubuntu ja LibO ovat tulleet jäädäkseen. Ja viiden vuoden aikana niiden rinnalle takuulla nousee yhtä yllättäviä ja vahvoja menestystarinoita kuin Firefoxin tai Androidin tarinat ovat tähän asti olleet.

Ja hienoa tietysti olisi, jos LibO:kin nousisi marginaalissa olevasta haastajasta toimisto-ohjelmien valtavirtaan. Tähän on tietenkin pyrittävä.

Read Full Post »

LibO:n seuraavan päivityksen julkaisuehdokas eli Release Candidate 1 on julkaistu. Vanhaan tapaan todetaan, että RC on tarkoitettu testaamiseen eikä tehokäyttöön. Itse tietenkin asensin sen heti sekä Win7 koneelle, että Win XP koneelle – ne kun ovat molemmat käytössä juuri tällaista kokeilemista varten. Molemmat asennukset sujuivat ongelmitta, ja varsinkin tuo Win7 LibO versio tuntuu todella nopealta käänteissään.

Perheen kaikissa koneissa ja kaikilla käyttäjillä on jo melko pitkään ollut joku Ubuntun versioista ykköskäyttöjärjestelmänä. Ubuntun puolella LibO:n päivitystä vielä odotellaan, eli tällä puolella käytössä on vieläkin OOo 3.2.1, joka kyllä tuntuu vanhentuneelta kun Win puolella tuota uudempaa pyörittelee. Muutokset versioiden välillä eivät ole suuria, mutta merkittävästi käyttökokemusta parantavia.

Julkaisuehdokas löytyy LibO:n kotisivuilta kohdasta Download / Pre-releases.

Read Full Post »

Android puhelimet on rakennettu Googlen virittämän Linux ytimen päälle. Eri valmistajat lisäävät puhelimiin omia käyttöliittymäratkaisujaan ja muita viritelmiä, mutta avoimen perustan hengessä puhelimet ovat melkoisen yhteensopivia. Niiden sovelluskauppa on esimerkiksi yhteinen. Tiedot saa vaivatta siirtymään yhden valmistajan laitteelta toisen valmistajan laitteelle. Ei jumittavaa valmistaja-riippuvuutta, jota eräät toiset käyttävät ansaintalogiikkanaan.

Vajaan viikon Android puhelinta näppäiltyäni alan olla laitteen kanssa sinut. Ainakin kaksi ominaisuutta tunnistan, jotka puuttuvat – ja tulevat puuttumaan, oletan – Nokian puhelimista.

Ensimmäinen ominaisuus liittyy multimediaan. Android puhelimilla voi soittaa .ogg tiedostoja, joka tietenkin ilahduttaa Linuxia tietokoneen käyttöjärjestelmänä käyttäviä. Itse tallennan Musiikkimaijalla äänitteitä mieluummin oggeina, ja nyt näiden kopiointi puhelimeen  – ja kuuntelu sillä – käy vaivattomasti. Oivallista.

Toinen ominaisuus liittyy Android marketin tarjoamaan OOo-lukija sovellukseen. Sovellus on ilmainen, ja lukee aikanakin .ODF tekstitiedostot moitteettomasti. Itse kirjoitan kaikki tekstini nykyisin .ODF muodossa, joten tuon lukijan olemassaolo helpottaa elämää tilanteissa, joissa ei viitsi tai voi raahata kannettavaa mukanaan, mutta joutuu lukemaan / muistamaan jotain Writerilla muistiin kirjailemaansa. Oivallista tämäkin.

LibO:n ja Android-puhelimen yhteiselo näyttää siis lähtevän moitteettomasti käyntiin.

Read Full Post »