Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for Touko 2012

LibO on päivittynyt versioon 3.5.4, joka on – niin kuin aiemmin on todettu – lähinnä tekninen päivitys, joka korjaa aiemmin havaittuja virheitä, lisäämättä varsinaisesti uusia ominaisuuksia. Nopean testauksen jälkeen päivitys vaikuttaa siltä, mitä nimikin sanoo: vakaalta versiolta.  Jos aiempaan versioon on tyytyväinen, niin päivitykselle ei ehkä ole tarvetta. Itse huomasin yhden seikan, josta julkaisutiedotteessakin mainittiin. Ohjelman nopeus tuntuu lisääntyneen. Ja tämähän on tavallaan enemmän kuin virheen korjaaminen – se on olemassa olevan ominaisuuden parantamista. Tuo nopeuden parantuminen saattaa olla riippuvainen käytössä olevasta koneesta. Itselläni Windows7 koneessa LibO toimii nyt tosiaan aika rivakasti, eli päivitykset omiin Windows koneisiini ovat paikallaan.

Mainokset

Read Full Post »

Matkapuhelimien ja tietokoneiden linkittäminen oli takavuosina hankalaa – eikä se ole helppoa välttämättä tänäänkään. Kuinka saan Android puhelimen toimimaan kitkatta Windowsin, Macin ja Linuxin kanssa?

Puhelinvalmistajia ei erityisemmin voi kehua tässä asiassa. Useimmat kehittävät synkronointiohjelmansa vain Windowsille, jos hyvin käy niin myös Mac -laitteille. Linux -tuki tuntuu systemaattisesti puuttuvan. Näin luulin minäkin, kun piti ryhtyä uutta Android -puhelinta päivittämään. Samsungilta näytti löytyvän vain Windows -tuki, ei muuta.

Ystävälliset sielut Matkapuhelinfoorumilla auttoivat sitten eteenpäin. Androidille on nimittäin tarjolla nerokas nettiselaimen kautta toimiva puhelimen ja tietokoneen saumattomasti yhdistävä ohjelma AirDroid, joka toimii tarjolla olevan langattoman verkon kautta. Ei tarvita piuhoja, ei monimutkaisia asennuksia PC:lle tai muuta sellaista. Sovellus vain puhelimeen ja sen jälkeen kaikki sujuu kuin leikkiä vaan.

AirDroid on ilmaisohjelmaksi häkellyttävän hyvän näköinen ja monipuolinen toiminnoiltaan. Tiedostoja voi ladata laitteiden välillä, mutta sen lisäksi voi esimerkiksi lähettää tekstiviestejä koneen työpöydältä, ja seurata viestijonoa koneen näytöltä. Nopean käyttökokemuksen jälkeen olen suorastaan vaikuttunut. Suosittelen lämpimästi Android puhelimien haltijoille.

Read Full Post »

Olen valitellut useaankin otteeseen Gnome kakkosen katoamista uusimmilta työpöydiltä eri Linux -jakeluissa. Linux Mint on kehittänyt oman työpöytänsä, joka on mahdollisimman lähellä perinteistä Gnomea, vaikka nojaakin uudempaan koodiin. Mutta kaikkea vanhaa ja mukavaa (työpöytäkuutio, ikkunoiden ryhmittely jne) sekään ei pidä sisällään.

Mutta ei hätiä mitiä. Muktware, tuo mainio Linux Magazine, esittelee Fuduntun, joka on vastaus kaikkien Gnome 2 fanien toiveisiin. Fuduntu on Linux -jakelu, joka pyrkii yhdistämään Fedoran ja Ubuntun parhaat puolet uudeksi, entistä helpommaksi työpöydäksi. En ole itse ehtinyt testaamaan Fuduntua, mutta Muktwaren esittelystä saa kyllä jonkinlaisen yleiskuvan hankkeesta.

Fuduntun työpöytää luonnehtii kaksi muista erottautuvaa ratkaisua. Ensimmäinen on päätös, jatkaa työpöydän kehittämistä Gnome kahden pohjalta, niin kauan ”kuin se on inhimillisesti ottaen mahdollista”. Toisena ratkaisuna on Avant ikkunan hallinta vakiona työpöydällä. Avant tuo työpöydälle Applen tietokoneista tutun kuvakerivin näytön alareunaan. Toiminnallisuudessa on joitain eroja Appleen verrattuna, mutta useita käyttäjiä tämä ratkaisu varmasti miellyttää enemmän kuin Unityn ratkaisu nostaa kuvakkeet pystypalkkiin näytön vasempaan reunaan.

Kaikenkaikkiaan kiinnostavan tuntuinen jakelu. Jos suomenkieliseen työpöytään ei ole tarvetta, niin hyvinkin kokeilemisen arvoinen.

Read Full Post »

LibreOffice näyttää pitävän aika hyvin kiinni päivitysaikataulustaan. Kerrataan vielä peruslogiikka. Puolen vuoden välein (tammikuu, heinäkuu) julkaistaan uusia ominaisuuksia sisältävä ohjelmaversio, jolloin versiotunnuksen toinen numero päivittyy yhtä suuremmaksi, eli näin: 3.5 -> 3.6. Näitä versioita päivitetään sitten periaatteessa kerran kuussa, mutta pelkkinä korjausversioina. Kolmannen numeron suureneminen 3.5.3. -> 3.5.4 kertoo virheiden korjauksista, muttei uusista ominaisuuksista. Niinpä nytkin tarjolla oleva päivitys on  juuri tällainen korjausversio.

Nyt käytössä oleva 3.5 ei tarjonnut toiminnallisten ominaisuuksien suhteen merkittäviä muutoksia (listaus täällä). Käyttöliittymää hiottiin taas askel eteenpäin, ja suomalaisen käyttäjän kannalta merkittävää on Voikon kehitystyön eteneminen mukavaan tahtiin. Esimerkkejä käyttöliittymän hiomisesta ovat ylä- ja alatunnisteiden sekä pakotettujen sivunvaihtojen uudet  ilmeet.

Visuaalista kohentumista siis tapahtuu siis koko ajan, toivotaan että näitä parannuksia on runsaamminkin seuraavassa isossa päivityksessä.

Toiminnallisista uutuuksista mainitsen tässä kaksi. Ensimmäisenä sanalaskurin muuttuminen niin, että se pitää kirjaa asiakirjan sanamääristä reaaliaikaisesti. Harmi vain, että tässä ominaisuudessa näyttää olevan myös pieni virhetoiminto. Merkkien määrä ja merkkien määrä ilman välilyöntejä näyttävät toimintoikkunassa samaa lukemaa. Tämä korjaantunee kesän päivityksissä.

Voikko on tähän saakka ollut erinomainen oikolukuohjelma, mutta sen toiminnallisuuksista on puuttunut kieliopin / kielen rakenteen tarkistus. Näitä ominaisuuksia alkaa nyt pikku hiljaa olla mukana. Voikko siis kehittyy hyvää eteenpäin, niin kuva alla näyttää.

Uusia ominaisuuksia näiden pienempien kohennusten jälkeen on tarjolla heinä – elokuun vaihteessa, kun 3.6.0 julkaistaan. Se mitä nämä uudet ominaisuudet ovat, jää vielä tässä vaiheessa avoimeksi. Mutta palaillaan niihin aikanaan.

Read Full Post »

Apache säätiö julkaisi muutama päivä sitten Apache OpenOfficen (AOO) ensimmäisen version, joka tunnetaan versionimellä 3.4. AOO on saatavilla Windows, Linux ja MacIntosh alustoille. Kielivalikoima on kuitenkin melko rajallinen ja esimerkiksi suomalainen versio puuttuu kokonaan.

AOO:n uuden version julkaisu ilahduttaa myös LibO:n käyttäjiä, sillä AOO:n tyylisivut (tarjolla n. 2300) ja lisäosat (tarjolla n. 800) toimivat LibO:ssa – ainakin toistaiseksi – sellaisenaan.  LibO:n omilla sivuilla tarjonta on vielä huomattavasti suppeampaa.

Apache ei esitä mitään konkreettista aikataulua AOO:n seuraavista päivityksistä. Ympäripyöreästi todetaan, että kielitukea laajennetaan ja ominaisuuksia lisätään. Mutta mielenkiintoista on se, että samalla luvataan sisällyttää seuraaviin versioihin uusia ominaisuuksia IBM:n Lotus Symphonysta. Jos näin todella käy, niin silloin AOO:n ja LibO:n käyttöliittymät alkavat kulkea omia teitään, hieman eri suuntiin. Kun tiedostot kuitenkin pysyvät täysin yhteensopivina, merkitsee tämä loppukäyttäjän kannalta valinnanvapauden kasvua. Tämä koskee käytännössä vain niitä niitä kieliä, joita AOO tukee. Nähtäväksi jää missä määrin LibO sitten omaksuu AOO:n julkaisemia ominaisuuksia – avoimen koodin maailmassa kun tämä on aivan mahdollista ja luonnollista.

Suomalaisen version puuttumisen vuoksi en ainakaan toistaiseksi ole lähtenyt AOO:ta testaamaan. Kokemuksia kuuntelen mielelläni.  AOO:lla on muuten kahdet kotisivut. Yhdet loppukäyttäjille ja toiset kehittäjille. Kehittäjäsivuilta löytyvät niin lähdekoodit kuin kehitystyökalutkin, ja tietoa kehittämisen suuntaviivoista. AOO:sta kiinnostuneiden kannattaa siis seurata niitäkin sivuja.

Read Full Post »

Olen tässä matkan varrella tunnustautunut Ubuntun käyttäjäksi. Mutta ei tämä matka ole aivan mutkatonta ollut. Otetaan nyt vaikka tämä siirtymä Unityyn työpöydällä. Siellä kehittäjäpäässä sanotaan, että ”käyttäjien parhaaksi ja käyttäjien toiveesta”, mutta en sattumalta tunne ketään (topyli poislaskettuna), joka olisi oikeasti tätä siirtymää toivonut.Testiporukat ovat selvästi liian pieniä ja valikoituneita.

Mutta onneksi kyse on avoimista ohjelmista. Jokainen tyytymätön voi koodata oman versionsa, jos palvelu ei kelpaa. Omalla kohdallani kävi niin, että kun Ubuntun uusin versio kerta kaikkiaan nyppi liikaa niin asensin yhdelle koneelle Linux Mintin, jossa voi valita uuden Gnomen ja perinteistä pitkälti muistuttavien työpöytien välillä. Ja tämä nimenomaan minun kaltaisteni käyttäjien toivomuksesta.

   

Mint osoittautui nopeasti mukavaksi tuttavuudeksi. En yhtään ihmettele, että siitä on tullut yksi perus-Ubuntun haastajista. Mintin vaikutus oli kuitenkin tavallaan paradoksaalinen: siinä on helppo ajaa vanhaa työpöytää, mutta yhtä vaivattomasti voi vaihtaa kokeilemaan uutta. Ja niinpä pääsin tällä tavalla Gnome kolmosen kanssa sinuiksi, enkä oikeastaan kaipaa enää (kovin vakavasti) takaisin vanhaan malliin. Mintin aion pitää yhdellä koneella, mutta reissussa mukana kulkevalla läppärillä on uusin Ubuntu, jonka kanssa alan päästä todella sinuiksi.

Mint on oivallinen, jos ei kaipaa suomennettuja versioita. Mintin suomalainen tukijoukko on kuitenkin sen verran suppea, että suomennosten taso on välillä melko keskeneräinen. Ja sitten puuttuu Ubuntun Software Center. Mutta jos nämä eivät häiritse, niin siitä vaan. Mint sinänsä on kerrassaan mainio Linux -jakelu.

Linux -ohjelmilla on vahvuutensa ja heikkoutensa. Suhteessa Macciin tullaan kerta kaikkiaan jälkijunassa grafiikan ja liikkuvan kuvan puolella. Mutta tapahtuu tälläkin rintamalla. GIMP julkisti pitkään odotetun 2.8 versionsa, jossa toteutuu monia ainakin minun kaipaamiani uudistuksia. Tärkein näistä lienee se, että käyttöliittymä on vihdoinkin koottu yhteen ”normaaliksi” yhden ikkunan kokonaisuudeksi. Tämä helpottaa koko lailla suunnistautumista ohjelman moninaisen ja monipuolisen valikkoviidakon sisällä. Muista ominaisuuksista en osaa sanoa, kun ohjelmasta on vasta testiversio jaossa. GIMPin tradition mukaan – toisin kuin LibO:n kohdalla – Windows versiot tulevat aina pienellä viiveellä. Mutta palataan näihin uusiin ominaisuuksiin, kunhan saan ohjelman asennettua – ainakin Mintille ja Ubuntuun.

Read Full Post »

LibreOfficen versio 3.5.3 julkistettiin eilen. Tapani mukaan asensin heti Windows-koneelle (Win7), ja pikainen tuntuma on erinomainen. Muutokset versioiden välillä on ovat tosin niin pieniä, että nykyisellä päivitysvauhdilla niitä ei juuri huomaa – ennen kuin huomaa käyttävänsä niitä. Kehityksen filosofiana näyttää olevan edelleenkin pikemminkin evoluutioon kuin revoluutioon tähtääminen. Pienten muutosten politiikka helpottaa ohjelman oppimista ja hallintaa. Mutta hidastaako se kehitysvauhtia tässä niin kiivastempoisessa tietokonemaailmassa?

LibO:n päivitysaikataulua voi seurata ohjelman kehittäjien wikistä. Sieltä voimme lukea, että päivitys seuraavalle numeroportaalle 3.6 tulee suunnitelman mukaan tapahtumaan heinä-elokuun vaihteessa tämän vuoden aikana. Ja sitten seuraava isompi päivitys versioon 3.7 vuorostaan helmikuussa 2013. Näiden päivitysten välissä on tavoitteena julkaista korjausversioita noin kerran kuussa (3.6.1, 3.6.2 jne.). Uusia ominaisuuksia tarjoavia päivityksiä näyttäisi siis tulevan noin kaksi kertaa vuodessa, ja julkaistujen versioiden korjauksia kuukausittain. Päivämäärät julkaisulle ovat saatavilla, mutta päivitettäviä ominaisuuksia ei listata samalla tarkkuudella. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin julkaiseminen on todella sidottu päivämääriin, joka tarkoittaa sitä että kunakin julkaisuaikana julkaistaan se, mitä siihen mennessä on saatu valmiiksi. Isoja muutoksia ei siis kiinnitetä päivämääriin, vaan ne tapahtuvat sitten kun ovat valmiita.

Tuon filosofian mukaan voidaan olla suhteellisen varmoja siitä, että pieniä parannuksia ohjelmaan tulee koko ajan, mutta avoimeksi jää se, miten perusteellisia remontteja käyttöliittymään tai sen eri osiin on tulossa ja missä vaiheessa. Michael Meeksin mukaan kehitysvauhti on kuitenkin hyvä ja LibO itse asiassa kehittyy rivakammin kuin muutoksen pyörteisiin jämähtänyt AOO (Apache OpenOffice).

LibO:n ja AOO:n vertailu tässä vaiheessa saattaa kuitenkin olla ennenaikaista, sillä Apache Foundation on saanut tukijoukkoihinsa IBM:n, joka ilmoitti vuoden alkupuolella, että IBM lopettaa Lotus Symphonynsa kehittämisen ja keskittyy sen sijaan tukemaan AOO:ta ja integroi sen osaksi omia järjestelmiään. IBM kertoo jo luovuttaneensa LS:n koodin Apachen käyttöön. Erittäin kiinnostavaa, jos näin todella on käymässä. Avoimen lähdekoodin ohjelmina molemmat ohjelmat voivat hyötyä toisistaan, mutta silti on mahdollista että ne kehittyvät eri suuntiin ja IBM saattaa kytkeä jotkin kehitysratkaisuistaan osaksi laajempia maksullisia palveluitaan.

Luvassa on siis varsin kiintoisa kilpailu kahden ohjelmistopaketin välillä. Jotenkin tuntuisi luontevalta ajatella, että IBM Edition on se, joka saa jalansijaa yritysmaailmassa LibO:a enemmän, kuin taas LibO saattaa olla vahvemmilla yksityisten kuluttajien ja julkisen sektorin piirissä. Mutta aika näyttää. AOO:n seuraavan version julkaisu antaa varmasti suuntaviivaa siitä mihin ollaan menossa.

Lopuksi vielä sana lisäosista. OOo:n lisäosa tarjonta kehittyi hyvää vauhtia tilanteessa, jossa Oracle luopui projektista. Seurauksena oli mm. nettisivujen uudelleenorganisointi, jonka seurauksena puolestaan lisäosat katosivat käyttäjien silmistä joksikin aikaa. LibO on vähitellen saanut omat lisäosa- ja tyylisivustonsa toimimaan, vaikka tarjonta ei vielä aivan samaan yllä kuin OOo:n sivuilla parhaimmillaan. Samaan aikaan myös AOO:n lisäosasivut ovat alkaneet toimia, ja sieltä voi myös poimia lisäosia LibO:n käyttöön. Ainakin vielä ne ovat yhteensopivia. Toivottavasti jatkossakin. Mainioista sovelluksista esimerkkinä Writer2ePub, joka muuntaa näppärästi AOO/LibO -asiakirjat e-kirjoiksi.

LibO 3.5.3 on asennettu Windowsille. Linuxin puolella olen laiskempi. Odottelen kunhan jakeluntoimittaja saa uusimman version testattua ja laittaa sen sitten jakeluun. Mutta Windowsin puolella piipahdellessa voi näitä kaikkien uusimpia testailla. Toivottavasti uteliaiden iloksi. Ensitestailun jälkeen vaikuttaa siltä, että 3.5.3 toimii erinomaisesti ja päivittämistä siihen uskaltaa suositella. Mutta ilmoitelkaa toki, jos havaitsette ongelmia.

Read Full Post »