Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘blogiin liittyvät’ Category

JusSin OO.o blogi on uinunut ties mitä unta ainakin vuoden päivät. Niinpä on aika pistää tämän blogin pillit pussiin. Keskittyminen LibreOffice -pakettiin ja sitä lähellä oleviin ohjelmiin on liian kapea näkökulma muuttuvaan teknologiaan ja yhteiskuntaan. 

Blogi muuttaa nimeään ja fokustaan syksyn mittaan. Postauksia tullee harvakseltaan mutta tulee kuitenkin. Uudistunut ilme päivittynee syyskuun alkuun mennessä. 

Siihen saakka – nauttikaahan loppukesästä. 

Mainokset

Read Full Post »

Niin sanotun sosiaalisen median kehitys on johtanut siihen, että tulee kirjoiteltua niin runsaasti Google plussan ja vastaavien puolella, että blogien kirjoittaminen tahtoo jäädä vähemmälle. Blogeilla on kuitenkin oma paikkansa internetin ja sosiaalisen median maailmassa, edelleenkin.

Oman OOo -blogini kohdalla on ehkä ollut kyse myös lievästä identiteettiongelmasta, sen jälkeen kun blogin otsikko ja sisältö eivät ole enää vastanneet toisiaan. OpenOffice.org on menneen talven lumia, ja muutenkin vapaiden ohjelmien kenttä on ollut ankarassa myllerryksessä.

Ehkä on aika palata siihen, josta aikoinaan lähdin liikkeelle. Ensimmäisen OOo -blogin ideahan oli yksinkertaisesti vain pitää kirjaa omista kokemuksistani OOo:n käytöstä. Niitä sitten kertyikin aika lailla. Nykyisin käytän LibreOfficea ja käyttö tuntuu sen verran rutinoituneelta, että siitä ei ole paljoa raportoitavaa. Ohjelma ei ole täydellinen, mutta sen verran vakaa että sillä pärjää oikein mukavasti. Sen sijaan kaikkea muuta kerrottavaa olisi vapaiden ohjelmien käytöstä. Niinpä taidan hieman laajentaa blogin tematiikkaa – ei vain LibO:sta, vaan hieman yleisemmin kokemuksistani vapaiden ohjelmien maailmassa. Tähän suuntaanhan kirjoitteluni toki oli koko ajan menossa, mutta teenpä tämän ratkaisun nyt näin julkisesti ja ohjelmallisesti. Blogin nimeä en kuitenkaan lähde vaihtamaan. Edustakoon nimi jotain sellaista, joka on todella harvinaista tietokoneohjelmien maailmassa – nimittäin jatkuvuutta.

Omissa käyttökokemuksissani keskeisellä sijalla on ollut Ubuntun kehitys. Vanhana Gnome kakkosen ihailijana olen ollut kaikkea muuta kuin tyytyväinen siihen linjaukseen, johon Ubuntussa mentiin Unityn myötä. Käytin pitkään Ubuntun 10.10 versiota, jossa vielä asiat toimivat vanhalla Gnomella – ja hyvin toimivatkin. Kun tuon version tuki loppui oli pakko päivittää uusimpaan, eli 12.04 LTS versioon. LTS tarkoittaa siis pitkän aikavälin tukea (Long Term Support). Olen jotenkin alkanut väsyä ohjelmien jatkuvaan säätämiseen ja keskityn mieluummin asioiden sisällön miettimiseen kuin itsetarkoituksellisiin uusimpien ominaisuuksien kokeilemiseen. Siksi LTS versio tuntuu houkuttelevalta. Luvattu viiden vuoden tuki antaa aivan taivaallisen rauhan keskittyä sisältöihin, kun käyttöliittymän perusasiat pysyvät samoina vuodesta toiseen.

Niinpä siis päivitin Ubuntuni (pienimmällä kannettavallani) eilen uusimpaan versioon. Päivitys heti julkistamispäivänä ei ole koskaan suositeltavaa, sillä jotain keskeneräistä ohjelmien uusissa versioissa on aina niiden ensijulkistuksen hetkellä. Mutta päätin nyt tehdä tästä tällaisen kokeiluprojektin. Asennus uuteen sujui helposti, niin kuin aina, joskin verkon yli tehtynä vei aikaa sellaiset viisi tuntia.

Hieman tuntuu ohjelmien latautuminen hidastuneen, mutta uskon että tämä ongelma korjaantuu muutaman viikon sisällä tulevien päivitysten jälkeen.

Ongelmana on uuteen työpöytään tottuminen. Mennyttä on työpöytäkuutio, ja menneitä ovat hienot pikanäppäimet joilla hallittiin ikkunoita aivan suvereenisti. Nyt on sitten tuo melko surkean tuntuinen Unity ja sen rinnalla Gnome 3. Molemmissa on puolensa, mutta valitettavasti niitä parhaita ominaisuuksia ei saa itse yhdisteltyä, vaan on valittava jompikumpi. Gnomen yleisilme miellyttää enemmän, ja jos siinä toimisi global menu niin asiassa ei olisi mitään pohtimista. Pienellä näytöllä on aina pula tilasta, ja siksi saattaa olla että Unityäkin tulee käytettyä.

Työpöydän vaihtumisen lisäksi päänvaivaa tuottaa joidenkin uusien ohjelmien opiskelu. Erityisesti olen tässä miettinyt työkalua valokuvien järjestelyyn sen jälkeen, kun Google ilmoitti lopettavansa Picasan Linux -tuen. Ubuntun mukana tulevaan oletusohjelmaan (Shotwell) en ole missään tapauksessa tyytyväinen, mutta aloittelen sen käyttöä – uskoisi sen viiden vuoden aikana saavan siedettävän käytettävyyden tason. Onhan kuvien käsittely ja lähettely tulossa yhä keskeisemmäksi osaksi internetissä puuhailua.

Kaiken uuden opettelun mukanaan tuoman vaivannäön ohella oli mukava havaita, että Ubuntu One on edistynyt sen verran, että valokuvat puhelimeni ja kannettavan välillä synkronoituvat automaattisesti. Olen säätänyt Androidini niin, että aina kun olen langattoman verkon alueella kuvat latautuvat automaattisesti verkkoon – ja kannettavani näköjään päivittää ne automaattisesti myös kovalevyn kansiolle. Onpahan varmuuskopioita sitten useammassa paikassa.

Tämä tällä kertaa. Palailen LibreOffice – Apache OpenOffice kuvioihin joskus lähiaikoina.

Iloista Vappua kaikille!

Read Full Post »

LibreOfficen päivitys versioon 3.4.4 julkaistiin tuossa marraskuun alkupäivinä. Tämä antoi lopullisen virikkeen myös Ubuntun päivittämiseen uusimpaan versioonsa 11.10:een. Tuolla aikaisemmin jo kerroin kuinka pettynyt olin keväällä julkaistuun ensimmäiseen Unity työpöytää käyttävään jakeluun, jonka vuoksi sitten siirryinkin takaisin Ubuntun 10.10 -version käyttäjäksi. Olen edelleenkin sitä mieltä, että se on paras tähän mennessä julkaistuista Ubuntuista. Mutta yksi ratkaiseva puute siinä oli. Toimisto-ohjelmana oli vain OpenOffice.org 3.2. LibreOfficen olisi kyllä saanut asennettua, mutta ilman suomen kielen oikolukua. Niinpä roikuin aikani tuossa viritelmässä, mutta sillä seurauksella että LibreOfficen kehityksen seuraaminen jäi vähemmälle. Ja samaan aikaan Windowsin puolella on varmaankin suurin osa käyttäjistä päivittänyt versioon 3.4.4.

Niinpä tuli ajankohtaiseksi päivittää käyttöjärjestelmä, että pääsen seuraamaan ja kommentoimaan taas tauon jälkeen LibO:n kehittymistä.

Ensin kuitenkin pieni kehu Unity -työpöydälle. Ihan vakaa tämä ei vieläkään ole, mutta huima harppaus on puolessa vuodessa otettu eteenpäin. Tämä lupaa hyvää seuraavalle isommalle päivitykselle ensi huhtikuussa. Silloin on jaossa uuden  työpöydän vakaa versio, jolle on luvassa peräti viiden vuoden tuki. Aion päivittää siihen ja unohtaa sen jälkeen viideksi vuodeksi käyttöjärjestelmän säätämisen. Puuhaa riittää näissä varsinaisissa sovellutuksissakin. Mutta se kehu työpöydästä. Unity on nyt saatu viritettyä niin, että pienellä kannattavalla siitä on todella hyötyä. Kun alapalkki on poissa työpöydältä ja kun vasemman sivun ohjelmistopalkki siirtyy automaattisesti pois tieltä, kun työskennellään sovellutuksilla, niin näytön hyödyntäminen on tehostunut todella paljon.

Unity on pyritty toteuttamaan niin, että kulloinkin käytössä olevalla ohjelmalla on tietokoneen koko näyttö käytössään. Vasemman sivun ohjelmavalikko väistyy näkyvistä ja auki oleva ohjelma integroituu käyttöjärjestelmään ns. global menu -virityksenä, joka on tuttu kaikille Macin käyttäjille. LibreOfficekin on saatu jo melko hyvin upotettua tähän kokonaisuuteen. ihan täydellinen tuo global menu -integraatio ei vielä ole, mutta siitä huolimatta ohjelma istuu nyt huomattavasti aikaisempaa paremmin pienelle näytölle.

Tämä LibO:n uusin päivitys ei sisällä juurikaan uusia ominaisuuksia, vaan keskittyy havaittujen virheiden / ongelmien korjaamiseen.

Vaikkei ohjelma siis kummemmin olekaan kehittynyt, niin taustalla on tapahtunut todella paljon. OpenOffice.org on tällä hetkellä Apache -säätiön hallinnoima ja se on ns. inkubaattori-projekti Apachen puitteissa. Kukaan ei oikein tunnu tietävän millä vauhdilla ja millaisilla resursseilla OOo jatkaa tästä eteenpäin. LibO sen sijaan ottaa varmoja askeleita eteenpäin, vaikkei senkään kehitys nyt ihan päätä huimaavaa ole. Uusia virityksiä on kuitenkin luvassa. Lokakuussa Pariisissa kokoontuneessa ensimmäisessä LibO -kehittäjäkonferenssissa visioitiin esimerkiksi Android- ja pilviversioiden toteutuksia. Aivan heti näitä ei saada, mutta työn alla ne kuitenkin ovat – jotain on odotettavissa ensi vuoden puolella.

Pienempinä kehitysaskelina voisi vielä mainita LibO:n sivujen kehittymisen. Nyt sekä lisäosille että tyylitiedostoille on omat sivunsa, joille tarjontaakin on vähitellen alkanut kertyä. Unohtaa ei tietenkään sovi suomalaisia sivuja, jotka päivittyvät hienosti, eikä LibO:n suomi-tiimin panosta muutenkaan. Uusin päivitys on hienosti suomennettu – ohjeita myöten.

Seuraava isompi päivitys LibO:lle on luvassa kevään alkupuolella. Silloin tapahtuu ilmeisesti jotain ohjelman ominaisuuksien ja käyttöliittymän puolella. Palataan niihin aikanaan. Siihen  mennessä seuraillaan pienempiä uutisia.

Read Full Post »

Blogi on ollut hiljainen jonkin aikaa, vaikka maailmalla sattuu ja tapahtuu:

– Nokia on ajautumassa kriisiin, joka saattaa ennakoida jopa konkurssia,

– Ubuntu on päivittynyt versioon 11.04,

– LibreOffice on päivittynyt versioon 3.4,

– Oracle on luovuttanut OpenOffic.orgin Apache säätiölle.

LibO:n päivittymistä lukuun ottamatta kaikki aikamoisia juttuja. Palailen näihin lähipäivinä, kun duunien kevätrumba alkaa ensi viikolta helpottamaan …  (Kiitos patistelusta Paulille) …

Read Full Post »

Blogin vanhaa versiota selaillessa huomasin, että OOo-blogi aloitti elinkaarensa blogistaniassa tosiaankin jo viisi vuotta sitten.

Viisi vuotta on tietotekniikan maailmassa pitkä aika. Paljon on tapahtunut – mutta jotkut asiat ovat myös pysyneet. OpenOffice eli tuolloin versiossa 2.0. Ohjelma toisaalta kehittyi hyvää vauhtia, mutta ilmassa oli aika ajoin myös pientä jännitettä kaupallisen tavaramerkin omistajan Sunin ja kehittäjäyhteisön välillä. Nuo jännitteet ratkeisivat aika ajoin tavalla, joka ei ehkä aina ollut yhteisön kannalta paras mahdollinen, mutta siedettävissä.

Uusi ohjelman kehityslogiikassa alkoi rakentua, kun Oracle osti Sunin ja sitä myötä OOo:n tavaramerkin. Vanha jännite kaupallisen toimijan ja yhteisön välillä kehittyi  epäluottamukseksi ja johti The Document Foundation (TDF) säätiön perustamiseen. Nyt ohjelma kehittyy kahta linjaa. Oracle tukee edelleenkin OpenOffice.org -kehitystä ja TDF julkaisee LibreOfficea eli LibO:a.

Toistaiseksi ohjelmat ovat lähes identtiset, mutta eriytyminen niiden välillä on vääjäämätöntä. Vaikka kahden eri version olemassaolo saattaa hämmentää tavallista loppukäyttäjää, niin viime kädessä kyse on nimenomaan loppukäyttäjien kannalta terveestä kilpailutilanteesta. Avoimen lähdekoodin ohjelmina OOo ja LibO pysyvät yhteensopivina ja niiden erot tulevat näkymään käyttöliittymässä ja käytettävyydessä. Näin ollen ohjelmaversioiden vaihtaminen on mahdollista eikä kukaan jää ohjelman yhtä versiota tuottavan tahon vangiksi. Ei tuottajariippuvuutta, vaan enemmän valinnan varaa.

Uuden säätiön perustaminen oli aika rohkea veto, sillä hanke aloitettiin taloudellisesti lähes nollapisteestä. Parasta aikaa on käynnissä varojenkeruu kampanja säätiön rekisteröimiseksi, joka tullaan tekemään Saksassa. Tarvittavat 50.000 euroa kertyivät nopeasti heti keräyksen alkupäivinä, ja LibO:n kehitykset edellytykset näyttävät nyt yllättävänkin hyviltä.

LibO:n synnyn päämotiivina oli vahvistaa OOo-projektin alkuperäistä tavoitetta – kehittää uusi toimisto-ohjelmisto aidosti avoimena projektina, vapaana ohjelmistona. Kaupalliset ovat toimijat ovat kukin vuorollaan rahoittaneet hanketta, mutta asettaneet myös rajoja avoimuudelle. Niinpä LibO:n kehittämisessä ovat mukana nimenomaan ne henkilöt, joille ohjelman avoimuus on ensisijaista.

LibO:n synty kuvaa yleisemminkin avoimen lähdekoodin projektien kehitystä. Ne voivat syntyä nopeasti ja saada yllättävän nopeita tuloksia aikaiseksi. Suhteellisen pieni yhteisö haastaa aidosti suuret kaupalliset toimijat. Näin tekevät useat avoimen lähdekoodin projektit tällä hetkellä. Ja yhä enemmän markkinoille tulee myös puhtaasti kaupallisia toimijoita, jotka sitoutuvat aidosti avoimen kehitystyön ehtoihin ja logiikkaan.

En nyt muista millainen asema Firefoxilla oli viisi vuotta sitten, mutta aivan varmaa on ettei se ollut sellainen kuin nyt. Firefox, Chrome ja muut avoimen lähdekoodin selaimet ovat valtaamassa ykköspaikan nettiselainten joukossa.

Linux ei ole noussut tietokoneiden työpöydille odottamallamme vauhdilla, mutta on lyönyt läpi itsensä puhelinmarkkinoilla. Android on noussut lyhyessä ajassa älypuhelinten johtavaksi alustaksi ja sen asema näyttää vain vahvistuvan vahvistumistaan. Avoimen lähdekoodin ratkaisut nousevat esiin yllättävissä suunnissa ja ennakoimattomilla tavoilla.

Lopuksi vähemmän esillä ollut näkökulma Nokian surulliseen kehitykseen. Julkisuudessa on nostettu esiin lähes yksinomaan Nokian Symbian ohjelmiston kehnoutta tapahtumien selittäjäksi. Tätä en pidä millään tavalla uskottavana. Symbian on puhelinalustana huomattavan paljon kehittyneempi kuin Windows. Syitä Nokian ratkaisuun onkin haettava muualta. Tässä yksi mahdollinen tulkinta (johon toivottavasti ehdin palata yksityiskohtaisemmin kevään kuluessa).

Microsoft ei ole onnistunut pääsemään mobiilimarkkinoille. Sen puhelinalustalla oli vuoden alussa huikeat miljoona käyttäjää. Samaan aikaan Apple on karannut omille teilleen ja markkinoita valtaa sen rinnalla Android.  Nokiakin on kehittämässä avoimen lähdekoodin ohjelmia omille tuotteilleen. Uusiin mobiililaitteisiin on tarjolla vakavasti otettavia avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Microsoftin näkökulmasta tämä merkitsee vakavaa uhkaa. Kyse ei ole vain siitä, että sen pääsy mobiilimarkkinoille ei onnistu, vaan myös siitä että mobiililaitteiden käyttäjät alkavat ennemmin tai myöhemmin vaatia yhteensopivuutta puhelimensa / tablettinsa ja tietokoneensa kanssa. Tämä voi olla riski Windows käyttöjärjestelmän asemalle. Microsoft ei pysty ostamaan tai eliminoimaan Applea, Androidia tai Blackberryä.  Nokia on ainoa toimija, joka on (epäsuorasti) ostettavissa ja saatavissa aikaan päätös Nokian avoimen lähdekoodin projektien lakkauttamisesta ja korvaamisesta Windows -pohjaisilla ratkaisuilla.

Microsoftin unelmana on tietenkin 200 miljoonan Symbian käyttäjän siirtäminen Windows käyttäjiksi ja paaluttaa tätä kautta (potentiaalisesti horjumassa ollut) oma monopoliasemansa tietokonealan ohella myös mobiilipuolelle.

Oli Nokian kanssa niin tai näin (palataan asiaan), niin avoimen lähdekoodin toimijoiden kenttä kapeni olennaisesti Nokian päätöksen myötä.

Oma veikkaukseni on kuitenkin – katsotaan tämä viiden vuoden kuluttua – että Microsoft ei onnistu tavoitteessaan monopolisoida koko tietotekniikan kenttää itselleen. Avoimen lähdekoodin yhteisöt ovat yllättävän sinnikkäitä ja tuotteliaita. Ja avoimiin standardeihin nojaavat kaupalliset toimijat vahvistavat asemiaan. Uskon siis, että Android, Ubuntu ja LibO ovat tulleet jäädäkseen. Ja viiden vuoden aikana niiden rinnalle takuulla nousee yhtä yllättäviä ja vahvoja menestystarinoita kuin Firefoxin tai Androidin tarinat ovat tähän asti olleet.

Ja hienoa tietysti olisi, jos LibO:kin nousisi marginaalissa olevasta haastajasta toimisto-ohjelmien valtavirtaan. Tähän on tietenkin pyrittävä.

Read Full Post »

Aloitin blogi(e)n kirjoittamisen muistaakseni joskus keväällä 2006. Silloin blogit merkitsivät vallankumousta, siirtymää Webi kakkoseen. Silti ne olivat aika kömpelöitä ja riippui aika lailla palvelun tarjoajasta mitä muuta kuin tekstiä sai blogiinsa syötettyä. Neljässä vuodessa Tauno Tavikselle tarjottavat perusblogit ovat harpponeet eteenpäin ja samalla jääneet ”sosiaalisen median” (lupaan palata tähän käsitteeseen/ilmiöön jatkossa) uusien muotojen jalkoihin.

Eilen illalla tulin vilkaisseeksi miltä OOo 2.0 näyttää puhelimisessa. Tulos oli jokseenkin tällainen:

Blogi muuntuu siis automaattisesti kullekin selailulaitteelle sopivaan muotoon, mikä tietenkin mahdollistaa sen lukemisen puhelimista ja muista pienemmistä laitteista. Siispä: tervetuloa myös mobiiliselailijat.

Read Full Post »

Blogin palvelimen vaihto antaa muodollisen verukkeen uudelleen nimeämiselle. Mutta on toki aitoja teknisiä ja sisällöllisiäkin perusteita. OOo:n viimeisin versio, jonka esittelin vanhassa blogissa, ilmestyi vielä Sunin julkaisemana. Nyt on siirrytty uuteen aikakauteen, kun OOo-kehittyy Oraclen siipien suojissa, kuten ohjelman avauskuvakekin kertoo.

Elämme siis Oraclen aika, ja nähtäväksi jää mitä tämä merkitsee OOo:n kehitykselle. Mutta siitä aikanaan, kunhan kokemusta kertyy. Vanhaan tapaan aion jakaa ruusuja ja risuja, enkä ryhdy automaattisesti Oraclen mainosmieheksi. Ainakin Ubuntulle uudet versiot ovat asentuneet kivasti ja OOo on kyllä nopea kuin raketti, jos verrataan vanhempiin versioihin.

Goes 2.0 merkitsee myös muutoksia blogin teknologiassa. Aikaisempaan blogiin pystyin tuottamaan vain tekstisisällön, kuvat piti rakentaa hankalasti linkityksinä ja kommenttien valvonta oli yhtä tuskaa. Nyt kuvien ja videoiden liittäminen käy heittämällä, ja mikä tärkeintä – kommenttien ja arvostelujen lisäämisen pitäisi sujua vaivatta. Eli blogi toivottavasti kehittyy vuorovaikutukselliseen suuntaan, kun se on tähän asti ollut pikemmin omaa puhettani OOo:n käytöstä ja joistakin muistakin vapaista ohjelmista ja tietoyhteiskunnan haasteista.

Siispä tervetuloa uusille sivuille (vanhoja etsitään yhä). 🙂

Read Full Post »

Older Posts »