Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘LibreOffice’ Category

Niin sanottu sosiaalinen media on muuttanut tietokoneiden käytön kokemuksia mm. siinä mielessä, että alamme tottua erittäin nopeaan ja vaivattomaan asioiden muokkaamiseen. Puhelimella näpätty kuva muuntuu hetkessä sellaiseksi kuin haluamme, ja siirtyy vielä vaivattomammin juuri siihen nettipalveluun johon sen haluamme. Perinteiset tietokoneohjelmat – ja varsinkin niiden ohjelmointi – alkavat tuntua ikävystyttävän vanhanaikaisilta.

Tässä kehityksessä ns. tuotanto-ohjelmat eivät ole juurikaan pysyneet mukana. LibreOfficen uusin versio antaa kuitenkin vihjeen siitä, että jotain on tapahtumassa tälläkin rintamalla. LibO kutsuu tätä uutta ominaisuutta personoinniksi. Katsotaanpa ensin miltä LibO:n perinteinen työkaluvalikko näyttää.

Valinta_005

Tuossa on kuvakkeita harmaalla pohjalla. Ohjelman kehittäjät ovat tehneet valintansa ja siinä se. Tätä et ole päässyt mitenkään muokkaamaan. Uuden – personoinniksi kutsutun – ominaisuuden idea on se, että käyttäjä voi vapaasti määritellä ohjelman ikkunoiden graafista ilmettä. Tämä tapahtuu kohtuullisen vaivattomasti. Työkalut / asetukset avaa valintaikkunan, josta valitsemme personoinnin. Avautuu uusi pienempi ikkuna, joka kehottaa siirtymään Firefoxin tyylisivustoille, jos  haluamme muokata LibO:n ulkoasua. Siispä teemme tämän valinnan.

Asetukset - LibreOffice - Personointi_002

Päädymme Firefoxin sivuille, missä valittavana on tuhansia – ellei kymmeniätuhansia – tyylisivustoja.

Personas for Firefox | Dress up your web browser - Mozilla Firefox_003

Tässä kohtaa alkaa ainoa pientä näppäryyttä vaativa vaihe. Kun on selailtu tyylitiedostoja ja löydetty omaa silmää miellyttävä ratkaisu, niin sen jälkeen on kopioitava selaimessa näkyvä tyylitiedoston osoite ja palattava takaisin LibO:on jossa edellinen valintaikkuna on edelleen auki, ja liimattava kopioitu osoite valintaikkunan kenttään. Sitten vain painetaan OK, ja kas – LibO:n työkaluvalikko onkin muuttunut toisen näköiseksi.

Valinta_004

No mitä sitten? Mitä iloa tällaisesta ikkunoiden personoinnista on? Omalta kohdaltani vastaan, että hauska ominaisuus mutta tavallaan melko hyödytön. Toki on hauskaa jonkin aikaa noita ikkunoita muokkailla, mutta tekstinkäsittelyä se ei juurikaan edistä. Onko tässä keksitty ihan turha härpäke?

Vastaus on jyrkkä ei. Tämä personointi -ominaisuus ei itsessään ehkä ole kovin tärkeä, mutta se kertoo käynnissä olevasta tärkeästä kehityksestä. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehittäjät alkavat kytkeä ohjelmia toisiinsa ja luomaan niiden välille erilaisia enemmän tai vähemmän hyödyllisiä vuorovaikutuksen muotoja. Personointi on siis esimakua tulevasta, ja siksi kiintoisaa. Tämä kehityssuunta vaikuttaa todella lupaavalta.

Itse asiassa LibO 4.0 pitää sillään jo aidosti ”vakavasti otettavia” ominaisuuksia tähän integroinnin  suuntaan. LibO nimittäin kytkeytyy yhteen erilaisten tiedonhallintaohjelmien kanssa vähän samaan tapaan kuin tuo personointi tapahtuu Firefoxin suuntaan. Mutta siitä ehkä enemmän jonain toisena päivänä. Sitä ennen personoidaan kaikki omat ohjelmamme mitä hauskimman näköisiksi.

Mainokset

Read Full Post »

Avoimen lähdekoodin maailma elää nopeassa muutoksessa. Asetelmat ovat muuttuneet erityisesti Androidin noustua älypuhelimien johtavaksi käyttöjärjestelmäksi. PC on muuttumassa vanhanaikaiseksi, kun tabletit yleistyvät. Android -laitteet vahvistavat asemiaan tälläkin rintamalla. Nokia jatkaa syöksykierrettään ja tuhkasta nousee Jollan kaltaisia kiinnostavia uusia yrittäjiä.

Viisi suosituinta älypuhelinten käyttöjärjestelmää.

Viisi suosituinta älypuhelinten käyttöjärjestelmää.

Kaiken tämän myllerryksen keskellä toimisto-ohjelmat tuppaavat unohtumaan. Niin oivallisia kuin tabletit ovatkin, eivät ne vielä  korvaa perinteisiä työkaluja kirjoittamisen ja taulukkolaskennan rintamilla.
Kaiken muodikkaamman kuhinan taustalla on taas astuttu askel eteenpäin LibreOfficen kehityksessä. Ohjelmisto on siirtynyt 4.x versioihin, 4.0 on julkaistu, 4.1 valmistuu juhannukseksi ja vuoden lopussa odotellaan versiota 4.2.
LibO:n kehitysfilosofian mukaan ei siirtymä 4.0 versioon muuttanut käyttöliittymää mitenkään radikaalisti. Muutamia pieniä ja hyödyllisiä muutoksia toki saatiin. Ideana on se, että uudet ominaisuudet eivät juurikaan vaadi uuden opiskelua, vaan löytyvät helposti ja intuitiivisesti.
Erityisen kiinnostavaa tulevaisuuden kannalta on, että LibO:n integrointi muiden avoimen lähdekoodin ohjelmien kanssa näyttää ottaneen suorastaan jättiaskeleen eteenpäin. Näkyvin esimerkki tästä on se, että nyt on mahdollista ”kaapata” Firefoxin teemat myös LibO:n ikkunoihin.
Muutakin kiinnostavaa on luvassa. Mutta näistä lisää lähipäivinä.

Read Full Post »

LibreOfficeen ilmestyy vaivihkaa ja pikku hiljaa uusia ominaisuuksia. Ohjelman kehitys on pienten askelten evoluutiota. Uusimmassa versiossa (3.6.2), jota juuri testailen, näyttää olevan tällainenkin ominaisuus, että PDF -tiedostot voi tulostaa vesileimalla varustettuna. Oikein näppärää. Vesileiman ominaisuuksia ei tässä vaiheessa pääse säätämään, mutta sekin varmaan nähdään jossain vaiheessa.

Read Full Post »

Regressioksi kutsutaan ilmiötä, jossa tietokoneohjelma taantuu taaksepäin niin, että jo kerran ratkaistu ongelma alkaa esiintyä uudelleen. Asensin Win7 koneelle LibO 3.6.2 version ja aloin tulostaa luentokalvojen tiivistelmäsivuja. Ohjelma tarjosi sinnikkäästi vain sellaista tulostusta, jossa A4 paperi on vaaka-asennossa ja diojen tiivistelmät siis aivan hassusti sijoiteltuna. Yritin yhtä sun toista, ja mikään ei auttanut. Olin jo miettimässä, että miten ja mihinkä tällaiset regressiot pitikään raportoida, kun mielessä välähti tehdä vielä yksi koe.

Avasin uuden, tyhjän esitystiedoston. Kopioin kaikki vanhat diat siihen, ja kokeilin tulostusta. Ja kas kummaa. Nythän se toimikin aivan mainiosti.

Tulkinta tilanteesta on se, että vanhoilla versioilla tehdyissä tiedostoissa kulkee mukana tuo bugi, joka estää oikean tulostustavan. Kopioimalla tiedoston sisällön uudella versiolla avattuun tyhjään tiedostoon ongelma katoaa.

Voi olla että samantapaista ongelmaa on myös vanhoissa teksti- ja taulukkolaskentatiedostoissa. Jos ne (vanhoilla OOo -versioilla tehdyt tiedostot) siis temppuilevat, niin kannattaa kokeilla samaa kikkaa: sisällön kopioiminen uudemman version tiedostoon.

Read Full Post »

Dos -käyttöjärjestelmä on kaukaista historiaa, noin it-maailman ajanlaskun kannalta ajatellen. Dos käyttöjärjestelmällä pyörivät tietokoneet olivat arkea 1980-luvulla, kunnes Windows alkoi vallata alaa. DOS ja Windows elivät kuitenkin rinnakkaiseloa pitkään, kai jonnekin tämän vuosituhannen puolelle, kunnes Microsoft lopulta päätti jättää jäähyväiset dos-yhteensopivuudelle.

Windowsin yleistyessä syrjäytyivät myös dos-pohjaiset tekstinkäsittelyohjelmat, joista ainakin yliopistoilla yleisin oli Word Perfect, tuttavallisesti WP eli veepee. Ohjelma jakoi voimakkaasti mielipiteitä, useat inhosivat sitä ja jotkut – kuten minä – rakastivat. Ohjelman muokkaaminen makrojen avulla oli nimittäin lastenleikkiä nykyisiin ohjelmistoihin verrattuna. Jossain vaiheessa Microsoftin Word valtasi sitten työpöydät ja WP alkoi hävitä näkyvistä.

Yhden omisteisen ohjelman korvautuminen toisella omisteisella ohjelmalla synnytti sitten tiedostojen yhteensopivuuden ongelman. Ajanmittaan tämä ongelma muuttui todella vakavaksi, kun uudet ohjelmat eivät pystyneet lukemaan vanhoja tiedostoja. Kahdeksan- ja yhdeksänkymmentä -luvuilla kirjoitettiin koko joukko tekstejä WP:llä, ja ongelmana on se, että niitä vanhoja tiedostoja joita ei älytty muuntaa uudempaan muotoon ei voida enää uusilla ohjelmilla lukea.

Yliopistolla on perinteisesti totuttu lukemaan satoja vuosia vanhoja tekstejä ja kirjoja, mutta nyt uusi uljas teknologia näyttää katkaisevan tiedon säilyvyyden jo pariin kymmeneen vuoteen.

Itse törmäsin tähän pulmaan, kun aloin etsiä yhtä vanhaa suomennosta, jonka muistelin tehneeni joskus 1980 -luvun loppuvuosina. Pitkän etsiskelyn jälkeen vanhat varmuuskopiolevyt löytyivät ja tiedosto oli tosiaan siellä tallessa. Mutta se oli tallennettu WP4.2 muodossa, joka on niin vanha tallennusmuoto, että sen lukeminen ei onnistu Microsoftin nykyisillä ohjelmilla – eikä käsittääkseni edes WP:n omilla uusimmilla versioilla. Tiedostojen muuntamiseksi ”nykyaikaisempaan” muotoon tarvitaan sellainen WP:n versio, joka vielä ymmärtää tuota vanhaa formaattia, mutta osaa tallentaa tekstiä myös uudemmille ohjelmille avautuvissa muodoissa.

Onnekseni tallessa olivat myös WP:n ohjelmalevykkeet. Windowsin puolella ohjelma ei tosin suostunut käynnistymään, se ei ollut enää yhteensopiva uuden käyttöjärjestelmän kanssa. Tiedostojen muunto luettavaan  muotoon ei siis Windows puolella onnistunut.

Ratkaisuksi tilanteeseen tuli Ubuntu -kannettava, jolle asensin dos-emulaattorin, jolla saatan pyörittää vanhoja dos-ohjelmia (ja pelejä, jos vaan vielä löydän niitä) omassa ikkunassaan. Näin pääsin avaamaan WP4.2 tiedostot, jotka sitten tallensin WP5.1  -muotoon.

Ja tarinan loppuvaiheessa astuu kuvaan LibreOffice, versio 3.5.4. Huomasin, että LibO on ottanut askeleita eteenpäin kyvyssään lukea vanhoja tiedostomuotoja. Noiden WP5.1 tiedostojen lukeminen ei ole oikein tahtonut onnistua LibO:n 3.4 -versioilla, mutta nyt tiedostojen avaaminen sujuu nopeasti ja kitkattomasti. LibO siis viime kädessä pelasti tiedostoni ja sitä myötä päiväni.

Mutta tällä tarinalla on muitakin opetuksia, kuin omien tiedostojeni pelastuminen. Esimerkki osoittaa millaisiin ongelmiin joudutaan, ohjelmat eivät ole keskenään yhteensopivia (avoimet rajapinnat) ja jos ne kehittyessään menettävät kykynsä lukea vanhoja tiedostomuotoja. Kokonaisten vuosikymmenten tekstit katoavat digitaalisen kuilun bittihämärään.

Avoimet rajapinnat ovat siis edellytys kulttuurimme tekstien säilymiselle. Samalla tämä esimerkkitapaus osoittaa kuinka vaarallisia ovat suuryritykset, jotka eivät piittaa tiedostojen yhteensopivuudesta tai rajapintojen avoimuudesta. Kauniista puheistaan huolimatta Microsoft on käytännössä tällainen standardi -häirikkö. Yritykseltä näyttää puuttuvan voimavaroja ja tahtoa kunnollisen  ODF -yhteensopivuuden kehittämiselle.

Oma päätelmäni tästä on se, että käytän avoimuutta suosivia tietojärjestelmiä ja vältän viimeiseen saakka suljettuihin ohjelmiin turvautumista. Ubuntulla pystyn tekemään sen mitä Windowsilla en pystynyt tekemään. Niinpä omassa tietotekniikan ”ekosysteemissäni” ei ole  yhtään ainutta laitetta, joka sitoisi minut riippuvuuteen yhdestä tuottajasta ja yhdestä tiedostomuoto -tyypistä. Avoimilla rajapinnoilla ja -ohjelmilla turvaan tietojeni säilymisen vuosikymmeniksi.

Read Full Post »

Juuri sopivasti kesälomien päättymisen shokkia lieventämään ilmestyi LibreOfficen uusin versio 3.6.0. Päivityksen myötä ohjelman ilmettä on kohennettu. Vihreä sävy sävy hallitsee yleisilmettä entistä voimakkaammin, niin kuin aloituskeskuksen kuvasta voimme nähdä.

Päivityksen myötä saatiin myös uusia toiminnallisuuksia, ehkä jopa hieman enemmän kuin osasin odottaa. Täysi listaus uusista ominaisuuksista löytyy LibO:n sivuilta. Tyypilliseen tapaan uudet ominaisuudet ilmestyvät lähes huomaamatta, niin kuin esimerkiksi Writerin alapalkkiin lisätty juokseva tekstiasiakirjan sanojen laskuri. Ominaisuus, jota varsinkin lehtiin kirjoittavat ovat odottaneet. Sallittu tekstitila kun usein ilmoitetaan sanojen maksimimäärinä.

Pienestä kuvasta ei saa ehkä kunnon vaikutelmaa, mutta käyttöliittymää on kevennetty kaikissa sovelluksissa poistamalla turhia viivoja, palkkeja ja reunuksia, jolloin ohjelman yleisilme kevenee huomattavasti – ikään kuin tulee jotenkin ilmavammaksi. Hyvään suuntaan siis mennään pikku hiljaa.

Ja sitten niitä huonoja uutisia. Uusin versio ei välttämättä asennu kunnolla Windows7 ympäristössä. Tein asennuksen kahdelle eri koneelle, ja aina sama juttu. Kahden virheilmoitusikkunan jälkeen ohjelma ei vaan kerta kaikkiaan käynnistynyt. Kesti hetken ennen kuin älysin katsella tarkkaan ensimmäistä virheilmoitusta, joka kertoo syyn sille miksi käynnistys epäonnistui. Jos käy niin, että ohjelma ei asennuksen jälkeen käynnisty, niin kannattaa katsoa tarkkaan tuon ikkunan antama viite siitä, mikä seikka ohjelman kaataa. Minun tapauksessani kyseessä oli kolme lisäosaa, jotka oli poistettava lisäosien kansiosta, ja tämän jälkeen ohjelma on toiminutkin moitteetta.

Niiden, joilla on käytössä on vain yksi tietokone, kannattaa ehkä kuitenkin odottaa ensimmäiseen korjausversioon 3.6.1, joka julkaistaan melko pian. Sen jälkeen käytössä on taas varsin vakaa versio. Mutta jos kokeilunhalua on, tai useampi kone käytössä, niin asentamaan vaan.

Read Full Post »

Document Foundation julkaisi tänään LibreOfficen uusimman vakaan version numerolla 3.5.5. Tämä lienee samalla viimeinen 3.5.x -sarjassa sillä seuraava versio 3.6 on lähestymässä julkaisuvaihettaan. Tällä hetkellä on jakelussa beeta3, jonka perusteella mitään radikaalisti uutta ei olisi  tulossa tähän päivitykseen. Käyttöliittymän ilmettä on kyllä taas hieman piristetty, mutta ainakaan erittäin nopean selailun perusteella ei kokeillessa tullut uutuuksia vastaan. Mutta niistä aikanaan, kunhan vajaa versio ilmestyy. Nyt julkaistussa versiossa on korjattu koko joukko havaittuja virheitä lisäämättä mitään uutta. Muutaman tunnin työskentelyn aikana ei ole tullut ongelmia vastaan, joten kannattaa varmaankin päivittää tähän versioon. Ohjelma löytyy LibO:n kotisivuilta ja suomalainen versio, jos ei vielä tänään niin muutaman päivän sisällä,  suomalaisilta kotisivuilta. Suomennosprojekti näyttää jälleen kerran pysyvän hyvin päivityksen tahdissa, jossa onnittelut suomentajille.

Read Full Post »

Older Posts »