Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Linux’ Category

Eduskuntavaalit ovat tuota pikaa. Valittava eduskunta tekee taas seuraavat neljä vuotta keskeisiä elämäämme vaikuttavia päätöksiä. Parhaiten saa vastetta äänelleen, kun äänestää puoluetta joka tulee saamaan edustajia, ja tällaisen puolueen listoilta sitten Linux – diggaria. Uurnilla nähdään!

Mainokset

Read Full Post »

Dos -käyttöjärjestelmä on kaukaista historiaa, noin it-maailman ajanlaskun kannalta ajatellen. Dos käyttöjärjestelmällä pyörivät tietokoneet olivat arkea 1980-luvulla, kunnes Windows alkoi vallata alaa. DOS ja Windows elivät kuitenkin rinnakkaiseloa pitkään, kai jonnekin tämän vuosituhannen puolelle, kunnes Microsoft lopulta päätti jättää jäähyväiset dos-yhteensopivuudelle.

Windowsin yleistyessä syrjäytyivät myös dos-pohjaiset tekstinkäsittelyohjelmat, joista ainakin yliopistoilla yleisin oli Word Perfect, tuttavallisesti WP eli veepee. Ohjelma jakoi voimakkaasti mielipiteitä, useat inhosivat sitä ja jotkut – kuten minä – rakastivat. Ohjelman muokkaaminen makrojen avulla oli nimittäin lastenleikkiä nykyisiin ohjelmistoihin verrattuna. Jossain vaiheessa Microsoftin Word valtasi sitten työpöydät ja WP alkoi hävitä näkyvistä.

Yhden omisteisen ohjelman korvautuminen toisella omisteisella ohjelmalla synnytti sitten tiedostojen yhteensopivuuden ongelman. Ajanmittaan tämä ongelma muuttui todella vakavaksi, kun uudet ohjelmat eivät pystyneet lukemaan vanhoja tiedostoja. Kahdeksan- ja yhdeksänkymmentä -luvuilla kirjoitettiin koko joukko tekstejä WP:llä, ja ongelmana on se, että niitä vanhoja tiedostoja joita ei älytty muuntaa uudempaan muotoon ei voida enää uusilla ohjelmilla lukea.

Yliopistolla on perinteisesti totuttu lukemaan satoja vuosia vanhoja tekstejä ja kirjoja, mutta nyt uusi uljas teknologia näyttää katkaisevan tiedon säilyvyyden jo pariin kymmeneen vuoteen.

Itse törmäsin tähän pulmaan, kun aloin etsiä yhtä vanhaa suomennosta, jonka muistelin tehneeni joskus 1980 -luvun loppuvuosina. Pitkän etsiskelyn jälkeen vanhat varmuuskopiolevyt löytyivät ja tiedosto oli tosiaan siellä tallessa. Mutta se oli tallennettu WP4.2 muodossa, joka on niin vanha tallennusmuoto, että sen lukeminen ei onnistu Microsoftin nykyisillä ohjelmilla – eikä käsittääkseni edes WP:n omilla uusimmilla versioilla. Tiedostojen muuntamiseksi ”nykyaikaisempaan” muotoon tarvitaan sellainen WP:n versio, joka vielä ymmärtää tuota vanhaa formaattia, mutta osaa tallentaa tekstiä myös uudemmille ohjelmille avautuvissa muodoissa.

Onnekseni tallessa olivat myös WP:n ohjelmalevykkeet. Windowsin puolella ohjelma ei tosin suostunut käynnistymään, se ei ollut enää yhteensopiva uuden käyttöjärjestelmän kanssa. Tiedostojen muunto luettavaan  muotoon ei siis Windows puolella onnistunut.

Ratkaisuksi tilanteeseen tuli Ubuntu -kannettava, jolle asensin dos-emulaattorin, jolla saatan pyörittää vanhoja dos-ohjelmia (ja pelejä, jos vaan vielä löydän niitä) omassa ikkunassaan. Näin pääsin avaamaan WP4.2 tiedostot, jotka sitten tallensin WP5.1  -muotoon.

Ja tarinan loppuvaiheessa astuu kuvaan LibreOffice, versio 3.5.4. Huomasin, että LibO on ottanut askeleita eteenpäin kyvyssään lukea vanhoja tiedostomuotoja. Noiden WP5.1 tiedostojen lukeminen ei ole oikein tahtonut onnistua LibO:n 3.4 -versioilla, mutta nyt tiedostojen avaaminen sujuu nopeasti ja kitkattomasti. LibO siis viime kädessä pelasti tiedostoni ja sitä myötä päiväni.

Mutta tällä tarinalla on muitakin opetuksia, kuin omien tiedostojeni pelastuminen. Esimerkki osoittaa millaisiin ongelmiin joudutaan, ohjelmat eivät ole keskenään yhteensopivia (avoimet rajapinnat) ja jos ne kehittyessään menettävät kykynsä lukea vanhoja tiedostomuotoja. Kokonaisten vuosikymmenten tekstit katoavat digitaalisen kuilun bittihämärään.

Avoimet rajapinnat ovat siis edellytys kulttuurimme tekstien säilymiselle. Samalla tämä esimerkkitapaus osoittaa kuinka vaarallisia ovat suuryritykset, jotka eivät piittaa tiedostojen yhteensopivuudesta tai rajapintojen avoimuudesta. Kauniista puheistaan huolimatta Microsoft on käytännössä tällainen standardi -häirikkö. Yritykseltä näyttää puuttuvan voimavaroja ja tahtoa kunnollisen  ODF -yhteensopivuuden kehittämiselle.

Oma päätelmäni tästä on se, että käytän avoimuutta suosivia tietojärjestelmiä ja vältän viimeiseen saakka suljettuihin ohjelmiin turvautumista. Ubuntulla pystyn tekemään sen mitä Windowsilla en pystynyt tekemään. Niinpä omassa tietotekniikan ”ekosysteemissäni” ei ole  yhtään ainutta laitetta, joka sitoisi minut riippuvuuteen yhdestä tuottajasta ja yhdestä tiedostomuoto -tyypistä. Avoimilla rajapinnoilla ja -ohjelmilla turvaan tietojeni säilymisen vuosikymmeniksi.

Read Full Post »

Matkapuhelimien ja tietokoneiden linkittäminen oli takavuosina hankalaa – eikä se ole helppoa välttämättä tänäänkään. Kuinka saan Android puhelimen toimimaan kitkatta Windowsin, Macin ja Linuxin kanssa?

Puhelinvalmistajia ei erityisemmin voi kehua tässä asiassa. Useimmat kehittävät synkronointiohjelmansa vain Windowsille, jos hyvin käy niin myös Mac -laitteille. Linux -tuki tuntuu systemaattisesti puuttuvan. Näin luulin minäkin, kun piti ryhtyä uutta Android -puhelinta päivittämään. Samsungilta näytti löytyvän vain Windows -tuki, ei muuta.

Ystävälliset sielut Matkapuhelinfoorumilla auttoivat sitten eteenpäin. Androidille on nimittäin tarjolla nerokas nettiselaimen kautta toimiva puhelimen ja tietokoneen saumattomasti yhdistävä ohjelma AirDroid, joka toimii tarjolla olevan langattoman verkon kautta. Ei tarvita piuhoja, ei monimutkaisia asennuksia PC:lle tai muuta sellaista. Sovellus vain puhelimeen ja sen jälkeen kaikki sujuu kuin leikkiä vaan.

AirDroid on ilmaisohjelmaksi häkellyttävän hyvän näköinen ja monipuolinen toiminnoiltaan. Tiedostoja voi ladata laitteiden välillä, mutta sen lisäksi voi esimerkiksi lähettää tekstiviestejä koneen työpöydältä, ja seurata viestijonoa koneen näytöltä. Nopean käyttökokemuksen jälkeen olen suorastaan vaikuttunut. Suosittelen lämpimästi Android puhelimien haltijoille.

Read Full Post »

Olen valitellut useaankin otteeseen Gnome kakkosen katoamista uusimmilta työpöydiltä eri Linux -jakeluissa. Linux Mint on kehittänyt oman työpöytänsä, joka on mahdollisimman lähellä perinteistä Gnomea, vaikka nojaakin uudempaan koodiin. Mutta kaikkea vanhaa ja mukavaa (työpöytäkuutio, ikkunoiden ryhmittely jne) sekään ei pidä sisällään.

Mutta ei hätiä mitiä. Muktware, tuo mainio Linux Magazine, esittelee Fuduntun, joka on vastaus kaikkien Gnome 2 fanien toiveisiin. Fuduntu on Linux -jakelu, joka pyrkii yhdistämään Fedoran ja Ubuntun parhaat puolet uudeksi, entistä helpommaksi työpöydäksi. En ole itse ehtinyt testaamaan Fuduntua, mutta Muktwaren esittelystä saa kyllä jonkinlaisen yleiskuvan hankkeesta.

Fuduntun työpöytää luonnehtii kaksi muista erottautuvaa ratkaisua. Ensimmäinen on päätös, jatkaa työpöydän kehittämistä Gnome kahden pohjalta, niin kauan ”kuin se on inhimillisesti ottaen mahdollista”. Toisena ratkaisuna on Avant ikkunan hallinta vakiona työpöydällä. Avant tuo työpöydälle Applen tietokoneista tutun kuvakerivin näytön alareunaan. Toiminnallisuudessa on joitain eroja Appleen verrattuna, mutta useita käyttäjiä tämä ratkaisu varmasti miellyttää enemmän kuin Unityn ratkaisu nostaa kuvakkeet pystypalkkiin näytön vasempaan reunaan.

Kaikenkaikkiaan kiinnostavan tuntuinen jakelu. Jos suomenkieliseen työpöytään ei ole tarvetta, niin hyvinkin kokeilemisen arvoinen.

Read Full Post »

Olen tässä matkan varrella tunnustautunut Ubuntun käyttäjäksi. Mutta ei tämä matka ole aivan mutkatonta ollut. Otetaan nyt vaikka tämä siirtymä Unityyn työpöydällä. Siellä kehittäjäpäässä sanotaan, että ”käyttäjien parhaaksi ja käyttäjien toiveesta”, mutta en sattumalta tunne ketään (topyli poislaskettuna), joka olisi oikeasti tätä siirtymää toivonut.Testiporukat ovat selvästi liian pieniä ja valikoituneita.

Mutta onneksi kyse on avoimista ohjelmista. Jokainen tyytymätön voi koodata oman versionsa, jos palvelu ei kelpaa. Omalla kohdallani kävi niin, että kun Ubuntun uusin versio kerta kaikkiaan nyppi liikaa niin asensin yhdelle koneelle Linux Mintin, jossa voi valita uuden Gnomen ja perinteistä pitkälti muistuttavien työpöytien välillä. Ja tämä nimenomaan minun kaltaisteni käyttäjien toivomuksesta.

   

Mint osoittautui nopeasti mukavaksi tuttavuudeksi. En yhtään ihmettele, että siitä on tullut yksi perus-Ubuntun haastajista. Mintin vaikutus oli kuitenkin tavallaan paradoksaalinen: siinä on helppo ajaa vanhaa työpöytää, mutta yhtä vaivattomasti voi vaihtaa kokeilemaan uutta. Ja niinpä pääsin tällä tavalla Gnome kolmosen kanssa sinuiksi, enkä oikeastaan kaipaa enää (kovin vakavasti) takaisin vanhaan malliin. Mintin aion pitää yhdellä koneella, mutta reissussa mukana kulkevalla läppärillä on uusin Ubuntu, jonka kanssa alan päästä todella sinuiksi.

Mint on oivallinen, jos ei kaipaa suomennettuja versioita. Mintin suomalainen tukijoukko on kuitenkin sen verran suppea, että suomennosten taso on välillä melko keskeneräinen. Ja sitten puuttuu Ubuntun Software Center. Mutta jos nämä eivät häiritse, niin siitä vaan. Mint sinänsä on kerrassaan mainio Linux -jakelu.

Linux -ohjelmilla on vahvuutensa ja heikkoutensa. Suhteessa Macciin tullaan kerta kaikkiaan jälkijunassa grafiikan ja liikkuvan kuvan puolella. Mutta tapahtuu tälläkin rintamalla. GIMP julkisti pitkään odotetun 2.8 versionsa, jossa toteutuu monia ainakin minun kaipaamiani uudistuksia. Tärkein näistä lienee se, että käyttöliittymä on vihdoinkin koottu yhteen ”normaaliksi” yhden ikkunan kokonaisuudeksi. Tämä helpottaa koko lailla suunnistautumista ohjelman moninaisen ja monipuolisen valikkoviidakon sisällä. Muista ominaisuuksista en osaa sanoa, kun ohjelmasta on vasta testiversio jaossa. GIMPin tradition mukaan – toisin kuin LibO:n kohdalla – Windows versiot tulevat aina pienellä viiveellä. Mutta palataan näihin uusiin ominaisuuksiin, kunhan saan ohjelman asennettua – ainakin Mintille ja Ubuntuun.

Read Full Post »

Tänä vuonna tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä historiallisesta hetkestä, kun Linus Torvalds lähetti maailmalle viestin aikeistaan kehittää uusi, vapaa tietokoneiden käyttöjärjestelmä. Käyttöjärjestelmä sai nimekseen Linux. Pitkään tätä järjestelmää pidettiin vain koodaamiseen erikoistuneiden nörttien projektina, mutta tänään Linux on kaikkialla – ilman, että ihmiset ovat siitä tietoisia. Kun palautat pullot lähikauppaan, on todennäköistä että pullonpalautusautomaatti toimii Linuxin ohjaamana. Kun teet Google -haun hyödynnät Linux -palvelimia. Puhelimesi tai televisiosi voivat olla Linuxin päälle viritettyjä.

Juhlavuoden teemoihin palataan, kun varsinainen syntymäpäivä koittaa myöhemmin tänä vuonna. Sitä odotellessa suosittelen Linux foundationin videota, joka kertoo Linuxin tarinan muutamassa minuutissa.

Ja historiasta kiinnostuneille suosittelen myös kirjaa Open Sources, joka oli ensimmäisiä – ellei peräti ensimmäinen – kunnollisia kirjallisia katsauksia Linuxin menestykseen, vuonna 1999.

Suosittelun arvoinen on myös dokumenttielokuva The Code, joka kannattaa ilman muuta hankkia omaan DVD kirjastoon. Dokkarin voi katsoa myös Google-videona netissä, tosin vain ruotsalaisella tekstityksellä.

Hauskoja luku- ja katseluhetkiä. Palaillaan juhlateemoihin vuoden edetessä.

Read Full Post »