Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘miniläppärit’ Category

Googlen Chromebook on joidenkin arvioiden mukaan noussut jo vakavaksi Microsoftin  monopolin haastajaksi Yhdysvalloissa. Näin ainakin Forbesin mukaan. Muualla maailmassa laite ei ole vielä saanut aivan samanlaista menestystä, mutta menekki lienee kasvussa.

Chromebookin tekee kiinnostavaksi sen filosofia. Maksat vain siitä mitä tarvitset. Chromebook on laite, joka on koko ajan yhteydessä nettiin ja hyödyntää tehokkaasti Googlen omia palveluita. Käyttöönotto on tavattoman helppoa. Ensimmäisen käyttöönoton yhteydessä kerrotaan vain laitteelle oma Google-tili, ja sen jälkeen kaikki hoituu automaattisesti. Ohjelmat ja yhteystiedot latautuvat saman tien, ja jatkossa ohjelmat päivittyvät automaattisesti. Chromebookin hinta on edullinen (n. 300 – 350 euroa), mutta kannattaa muistaa, että hintaan sisältyvät kaikki ohjelmat ja ja niiden päivitykset tulevaisuudessa. Kokonaistaloudellisesti varsin edullinen ratkaisu.

Chromebookin ominaisuudet ovat monessa suhteessa rajoittuneita, juuri nettipainottuneisuudesta johtuen. Mutta kysymys kuuluukin: mikä oikeasti tarvitsen? Tai: miten oikeasti käytän tietokonetta? Chromebook edustaa ajattelua, jonka mukaan tarpeettomasta ei kannata maksaa. Jos tietokoneen käyttö on todellisuudessa enimmäkseen netissä tapahtuvaa toimintaa, niin Chromebook tarjoaa sen mitä tarvitaan. YLE areena pyörii oivallisesti. Mukava on netti TV sovelma, jolla katselee kymmeniä kanavia maailmalta. Videot pyörivät mukavasti myös kovalevyltä tai USB-tikulta. Tarjolla on myös kohtuulliset toimistosoftat kirjoittamiseen ja esitelmien tekoon. Kirjoittaa voi ilman nettiyhteyttä, ja kun yhteys luodaan niin tiedostot synkronoituvat automaattisesti pilvipalveluun. Offline -sovelmien määrä näyttää olevan muutenkin kasvamassa, joten perusasiat hoituvat matkan päällä silloinkin kun yhteyttä nettiin ei löydy.

Chromebook on tarjolla Suomessakin useista liikkeistä, ainakin Gigantti, net-Anttila ja Verkkokauppa.com myyvät sitä. Itselläni on Acerin Chromebook C710, lähinnä siksi että se on ainoa tarjolla olevista, jossa on perinteinen kovalevy 320 gigan kapasiteetilla. On tilaa tekstien ja kuvien arkistoinnille.

Yksi syy miksi päädyin Chromebookiin on sekin, että laitteeseen voi asentaa toiseksi käyttöjärjestelmäksi täysimittaisen Linuxin. Asennukseen on tarjolla kaksi erilaista ratkaisua, joista toinen edustaa perinteistä tuplabuuttia (käyttöjärjestelmä valitaan käynnistyksen yhteydessä) ja toisessa molemmat käyttöjärjestelmät ovat käynnissä koko ajan ja niiden välillä voi liikkua näppäinkomennoilla. Itse valitsin tämän jälkimmäisen, crouton-ratkaisun, ja siinä Ubuntun Unity käyttöliittymän.

Crouton asennus toimii siis niin, että yhden Linux kernelin päällä pyörii kaksi erilaista Linux käyttöjärjestelmää samanaikaisesti. Kovalevy on osioitu niin, että levyllä yhteinen osio molemmille järjestelmille, joten samaa dokumenttia voi muokata kummankin järjestelmän puolella. Siirtyminen järjestelmien välillä tapahtuu vaivattomalla näppäinkomennolla.

Joitakin rajoituksia seuraa siitä, että järjestelmät pyörivät samaan aikaan. Ainakin toistaiseksi on vaikuttanut siltä, että nettiyhteyksien säätämisen voi tehdä vain Chromebookin puolella.

Croutonin tarjoama Ubuntu on varsin pelkistetty. Perusasennuksen jälkeen joutuu itse hakemaan aika paljon lisää. Asensin Synapticin, ja sillä sitten loput (LibreOffice, PSPP, GIMP jne.).  Jos tyytyy XFCE työpöytään, niin saa itse asiassa paljon enemmän valmiiksi asennettuna.

Chromebook on siis kaiken kaikkiaan mukava tuttavuus. Sitä voi suositella niille, joiden tietokoneen käyttö on pääsääntöisesti netissä työskentelyä. Linuxia harrastaville se on myös oivallinen vaihtoehto. Google on virittänyt laitteen niin, että grafiikka ja multimedia toimivat vaivatta. Eikä tarvitse maksaa turhaa MS -veroa saadakseen toimivan laitteen. Linux asennuksen avulla myös Google -riippuvuus minimoituu.

Tabletit ovat haastamassa perinteiset kannettavat. On kiinnostavaa nähdä kuinka Chromebook pärjää tässä kamppailussa tulevan vuoden aikana.

Read Full Post »

Ubuntu 11.04

Aloitetaanpa kevään it-tapahtumien purkaminen Ubuntun päivityksestä versioon 11.04 (Natty Narwhal).

Ubuntu on ollut peruskäyttöjärjestelmäni jo ties kuinka kauan. (Koneilla tublabuutit, joten tarvittaessa saadaan käyttöön myös Windowskin eri versioita – XP, Vista ja W7). Käytössä on eri koneilla Ubuntun eri versioita, pitkän tuen 10.4 ja sitten uudempia. Tähänastisista versioista ehdoton suosikkini on 10.10. Kun olin ajan mittaan jo tottunut siihen, että Ubuntun voi turvallisesti päivittää uusimpaan versioon, niin päivitin sitten pikkukannettavani Natty Narwhaliin. Ja koin elämäni ensimmäisen pettymyksen Ubuntun suhteen. Kun 10.10 oli todella nopea ja ihanan helppo, niin päivitetty kone toimii tosi hitaasti eikä pysty pyörittämään työpöydän graafisia hienouksia. Työpöytäkuutio ja erilaiset ikkunoiden hallintakomennot (super+A /super+E), jotka ovat olleet suosikkejani, menivät sen sileän tien. Uusi Unity työpöytä ei ole sekään mieleeni.

Valitettavaa asiassa on se, etten tiedä kuinka 10.10:n saisi asennettua takaisin. Niinpä kitkuttelen Gnomella, vailla graafisia tehosteita.

Ubuntun uusi versio on varmaan ihan OK, jos laitteen ominaisuudet vastaavat järjestelmän vaatimuksia ja jos on kiinnostunut vaihtamaan Gnomen tilalle uuden työpöydän. Itselläni ei kumpikaan ehto toteudu. En voi siis oman kokemukseni perusteella suositella päivittämään. Ja jos aikoo päivittää, niin kannattaa joka tapauksessa testata CD:llä ennen päivitystä riittävätkö koneen tehot tämän valaan vaatimuksille.

Read Full Post »

Meego 1.1

Meegon asentamista on jo aikaisemmin tullut esiteltyä. Käyttöjärjestelmä kehittyy pikku hiljaa, ja näyttää jo tosi kiintoisalta versiosta 1.1 julkaistun videon perusteella. Tuota päästään varmasti jo alkusyksystä testailemaan tarkemmin. Jos OpenOfficekin pyörii tuossa vaivatta, niin ehkä tulee jo kiusaus vaihtaa Ubuntusta Meegoon – saa nähdä.

 

Read Full Post »

Tässä on nyt jokin aika eletty miniläppärielämää. Ihmisten tottumukset ja mieltymykset ovat varsin erilaisia, joku tykkää pienestä laitteesta, joku toinen ei. Itse olen iki-ihastunut kannettavan näppärään kokoon ja Ubuntun lähes rajattomilta tuntuviin resursseihin. Kone pyörii vauhdilla vaikka kuuntelen musiikkia, kirjoitan ja pidän valokuvia toisella työpöydällä.

On kuitenkin yksi resurssi, joka on ja pysyy rajallisena – nimittäin näytön koko. Kymmenen tuumaa ei loppujen lopuksi ole kovin paljon. Siksi on otettava käyttöön kaikki keinot näytön maksimoimiseksi. Tämä tarkoittaa useimmiten turhien asioiden poistamista näytöltä, jolloin keskittyminen olennaiseen eli OOo:lla työskentelyyn tulee helpommaksi.

Seuraavat kokemukset koskevat Ubuntulla työskentelyä, mutta vastaavankaltaiset säädöt voi vaivatta tehdä myös Windows XP:n puolella. Windows seiskaa en ole miniläppärillä nähnyt, joten siitä en osaa sanoa mitään.

Ensimmäinen asia on tietenkin työkalurivien piilottaminen. Automaattinen piilotustoiminto toimii jokseenkin samalla tavalla Ubuntussa ja XP:ssä, ja kun se on käytössä, on koko näyttö OOo:n hallinnassa – ilman käyttöjärjestelmän häiritseviä valikkoja.

Seuraava askel on sitten itse OOo:n virittäminen pienelle näytölle. Kokemukseni mukaan tämä onnistuu oikein hyvin tekstinkäsittelyssä ja taulukkolaskennassa. Eniten pulaa tilasta tulee Impressillä työskennellessä eli esitysdioja tehdessä.

Itse käytän runsaasti huomautuksia, sekä omissa teksteissäni että varsinkin muiden tekstejä kommentoidessa. Huomautukset puolestaan näkyvät marginaalissa, jolloin varsinainen tekstiosa kapenee huomattavasti näytöllä. Tällöin apuun tulee Notes Anchor -lisäosa, joka näyttää huomautusten sijainnin silloinkin, kun marginaalialue on suljettuna.

Työkalurivit ovat varsinaisia tilansyöjiä. Ne kannattaa opetella sijoittamaan näytön reunoille, jolloin tilaa työskentelylle jää pystysuunnassa paremmin. Myös automaattisesti esiinpompahtavat valikot (esim. taulukko tekstinkäsittelyssä) kannattaa sijoittaa sivulle ja lukita pysyvästi sinne.

Ja viimeisenä vinkkinä tuo mainio toimintonäppäin F11, joka muuntaa ohjelman kokoruututilaan. Tämä toimii niin Firefoxissa kuin OOo:ssakin. Kaikki valikot häviävät näkyvistä, ja työskentely tapahtuu näppäimistöltä ja hiirellä.

Muuan kollegani päivitteli valikkojen puuttumista, kun esittelin kokoruututilassa työskentelyä, mutta itse totuin tähän varsin nopeasti. Työskentely näppäimistöltä (hiiren avustamana) on nopeaa ja ergonomista. Ja valikkojen puuttuminen auttaa itse asiassa valtavasti itse tekstiin keskittymistä. Ei olla ”käyttämässä tietokoneohjelmaa”, vaan yksinkertaisesti kirjoitetaan tekstiä – tuotetaan sisältöä. Ja näillä virityksillä se käy miniläppärillä siinä missä isommallakin koneella.

Read Full Post »