Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Android’ Category

Stattcounter julkaisee kuukausittain erilaisia tilastoja nettiselainten käytöstä, käyttöjärjestelmien yleisyydestä jne. Näitä laskelmia tekevät monet muutkin, ja prosenttiosuuksissa saattaa olla erilaisia lukuja, mutta suuntaa-antavina lukuina nämä kelvannevat. Jos katsomme aluksi puhelimien (perus + älypuhelimet) ja tablettien käyttöjärjestelmäosuuksien kehitystä, niin havaitsemme että Android on vuoden aikana vahvistanut maailmanlaajuisesti asemiaan. Tammikuun lopussa Androidin osuudeksi lasketaan 40 prosenttia, kun se vuosi sitten oli 33 prosenttia. Applen laitteiden osuus laski hienokseltaan 38 prosentista 34 prosenttiin.  Nämä haukkaavat kolme neljäsosaa mobiililaitteiden käyttäjistä. Peruspuhelimissa sinnittelee Nokian Microsoftille siirtynyt Series 40 yhdeksän prosentin osuudellaan ja kuvion  hännänhuippuna ovat Windows puhelimet, joiden osuus on noussut vajaasta yhdestä prosentista kahden prosentin tuntumaan. (Selkeyden vuoksi kuviossa ovat mukana vain nämä neljä käyttöjärjestelmää.)

Mobiililaitteiden käyttöjärjestelmien osuudet 2013-01 - 2014-01.

Mobiililaitteiden käyttöjärjestelmien osuudet 2013-01 – 2014-01.

Android on noussut yleisimmäksi käyttöjärjestelmäksi, ja sitä kautta Google näyttäisi hallitsevan mobiililaitteiden kenttää ja sen kehitystä. Viimeisen vuoden aikana varsinkin älypuhelinten kenttä on muuttunut aika lailla. Google pitää Androidia aika tiukasti omissa näpeissään ja reaktiona tähän on syntynyt koko joukko erilaisia avoimen lähdekoodin projekteja vaihtoehdoksi Googlelle. Suomalaisille varmasti tutuin on Jolla, joka sai vihdoinkin ensimmäisen puhelimensa markkinoille vuoden vaihteen paikkeilla. Samsung on tuomassa markkinoille oman Tizen puhelimensa, joka Jollan puhelimen puhelimen tavoin jatkaa Nokian hylkäämän Meegon tarinaa uusissa kuoseissa. Ubuntu kehittelee sinnikkäästi omaa puhelintaan ja Firefox on jo saanut puhelintuotannon pään auki. Ainakin pyrkimystä mobiililaitteiden kentän muuttamiseen on siis tarjolla monesta eri suunnasta.

Otan tässä kuitenkin lähempään tarkasteluun vain yhden älypuhelinprojektin, joka mielestäni kuvaa hyvin niitä haasteita, jotka kaikilla vaihtoehtoa etsivillä on edessään. Kyse on Fairphone -projektista, joka on tuottanut ensimmäiset 25.000 reilua puhelinta ja seuraavan erän tuotantoa valmistellaan.

Fairphone -projekti on erityinen siinä suhteessa, että se pyrkii yhdistämään avoimen lähdekoodin ohjelmistot ja ajattelutavan kestävän kehityksen periaatteisiin. Tavoitteena on nostaa esiin mobiililaitteiden tuotannon sosiaaliset puolet – työntekijöiden palkkaukset ja materiaalien ympäristövaikutukset. Nämähän ovat seikkoja, jotka yleensä autuaasti unohdetaan mobiilimaailmassa. Tässä on jotain syvästi paradoksaalista, jossa mobiililaitteisiin pyritään liittämään mielikuvia pehmeydestä, luovuudesta, immateriaalisesta tuotannosta joka irrottaa meidän aineellisen maailman rajoituksista. Fairphone -hanke osoittaa kuinka pinnallisia ja harhaanjohtavia tällaiset  mielikuvat ovat. Puhelimien valmistus on raakaa työtä, ja kokoomalinjoilla ei luova oleskelu todellakaan pääse kukoistamaan. Ja vastaavasti laitteisiin tarvittavien materiaalien hankinta ja käyttö eivät läheskään aina ole edes lähellä kestävän kehityksen vaatimuksia. Ei tämän enempää filosofiasta, projektin kotisivuilta löytyy lisää luettavaa. Nämä lähtökohdat olivat minulle riittävä peruste liittyä joukkoon mukaan ja tilata itsellenikin Reilupuhelin. Kun olen nyt laitetta muutaman viikon katsellut, niin on aika kertoa kuinka Fairphone onnistuu tavoitteessaan valmistaa reilu ja avoin puhelin.

Katsotaan ensin pakkausta, jonka kuvat kertovat mistä kaikkialta on kerätty materiaaleja ja missä paikoissa työtä on tehty. Tämä on mukava idea, ja toivoisi muidenkin avaavan tuotantoketjujaan vähän näkyvimmiksi. Kun pakkauksen avaa niin sieltä löytyy puhelin ja pieni opasvihko. Ei laturia, ei kuulokkeita. Kun kyse on Android laitteesta, niin yhteensopivia mikro-sd -latureita on varmaan kullakin entuudestaan yllin kyllin. Ei turhaa tuotantoa.

Reilu pakkaus

Reilu pakkaus

Puhelimen hinta on onnistuttu pitämään kohtuullisena (330 euroa) pienestä tuotantomäärästä huolimatta. Fairphone sijoittuu ominaisuuksiltaan ehkä älypuhelinten keskikaartiin. Näytön koko on neljän ja puolen tuuman luokkaa. Puhelin on napakka kädessä, ja käyttöliittymässä on koko joukko kivoja oivalluksia. Niistä alempana. Tähänastisen käytön perusteella akun kesto on yllättävän hyvä. Myös näyttö on erinomainen, jos tähän kokoluokkaan tyytyy.

Akku ja sim-paikalleen ja testaamaan

Akku ja sim-paikalleen ja testaamaan

Fairphone on tätä kirjoitettaessa saanut jo ensimmäisen käyttöjärjestelmän päivityksen ja puhelin vaikuttaa hyvin toimivalta ja vakaalta. Käyttöliittymässä on monia hyviä oivalluksia, jotka omaksuu intuitiivisesti siltä istumalta. Otetaan esimerkiksi aloitusnäkymä, joka kertoo värillään akun lataustilan. Kun näyttö on vihreä, akku on täynnä. Kun lataus laskee alkaa väri siirtyä kohti punaista, ja kirkkaan punaisen kohdalla jokainen varmaan tajuaa että sitä laturia kaivataan nyt.

Alkunäytön väri kertoo akun lataustason

Käyttöjärjestelmänä on Androidin versio 4.2, jonka päälle on viritelty Fairphonen omaa käyttöliittymää. Työpöytiä on viisi, joista yhdelle on räätälöity useimmin käytettyjen ohjelmien ikkunointi. Muuten kotinäkymä on varsin pelkistetty, oletuksena näkyvissä pelkkä kello. Käyttöliittymä on suunniteltu niin, että sipaisemalla näytön reunasta keskelle avautuu suosikkiohjelmien valikko – neljä tärkeintä ohjelmaa ja kaikkien ohjelmien valikko. Tämä toimii todella näppärästi ja nopeasti. Ei väliä oletko vasen- tai oikeakätinen, valikko avautuu kummastakin suunnasta todella kivasti. Kameran ja tekstiviestit saa tosi nopeasti esille. Ja niihin vähemmän tärkeisiin pääsee kaikkien ohjelmien valikon kautta.

Pyyhkäisyele peukalolle - näppärää!

Pyyhkäisyele peukalolle – näppärää!

Kun työpöytiä on viisi, niin niille voi tietenkin sijoitella valmiiksikin ohjelmakuvakkeita. Ohjelmien asentamisessa joutuu tosin näkemään hieman enemmän vaivaa kuin Googlen hyväksymän perus-Androidin kanssa. Fairphone ei ole ainakaan vielä onnistunut saamaan Googlen palveluita suoraan puhelimelle, vaan käyttäjä joutuu hakemaan ne itse verkosta. Ohjelmien asennus tapahtuu kaksivaiheisesti. Ensin otetaan puhelin ja Fairphonen omat ohjelmat käyttöön. Tämän jälkeen ajetaan erikseen Googlen ohjelmien asennusohjelma, joka tuo myös Google Playn ohjelmistoon, ja sitä kautta pääsee sitten asentamaan ne ohjelmat joita kaipailee.

Itse olen tähän mennessä asentanut Facebook sovelluksen, toimii moitteetta. Googlen työkaluista asennettuna on Gmail, Google+, Hangouts ja Maps. Nämä ainakin näin aluksi. Kalenteriohjelma on synkatty yhteen Google kalenterin kanssa. Yhteystiedoissa näyttäisi olevan säätämisen tarvetta.  Palaan tähän kunhan olen tarkemmin setvinyt asiaa. Tiedot kyllä löytyvät, mutta eivät integroidu parhaalla mahdollisella tavalla.

Ohjelmakuvakkeita kotinäkymässä.

Ohjelmakuvakkeita kotinäkymässä.

Puhelimen keskeisin ongelma tällä hetkellä on suomen kielen tuen puuttuminen. Ruotsi näköjään saatiin tuon viimeisimmän päivityksen myötä, mutta minulla ei ole tietoa onko tuki suomelle tulossa, ja milloin se mahdollisesti saadaan.

Käytettävyydeltään Fairphone on iloinen yllätys. Tämä on oivallinen puhelin, jonka ominaisuudet varmaan riittävät hyvin kenelle tahansa, joka etsii helppoa ja varmaa älypuhelinta. Samalla Fairphonen tuotanto on tekee näkyväksi joukon ongelmia, jotka jossain määrin samoja kuin Jollan kohtaamat. Fairphone on osoittanut, että teknisesti reilu puhelin on mahdollinen. Mutta tuotannolla on muitakin haasteita kuin tekniikka. Palataan niihin jonkun ajan kuluttua.

Read Full Post »

Erilaisten uusien viestimien määrän kasvu on johtanut ainakin omalla kohdallani siihen, että blogeihin ei tule enää kovin paljoa kirjoiteltua. Tämä on tietenkin väärä reaktio Facebookin ja Google plussan olemassaoloon, mutta näin on käytännössä tapahtunut ehkä muillekin. Silti muutama sana vuodenvaihdetta odotellessa.

Kulunut vuosi mullisti monella tavalla tietotekniikan pelikenttää. Suomalaisittain harmillisin näistä tapahtumista on tietenkin Nokian puhelimien siirtyminen Microsoftin omistukseen. Harmillista, vaikka tämän saattoi jo keväällä 2011 ennakoida. Nokian poistuessa näyttämöltä on Android nostanut omaa osuuttaan älypuhelinkentällä ollen tällä hetkellä ylivoimaisesti johtava mobiili käyttöjärjestelmä. Avoin koodi on siis näyttänyt kyntensä, ja mikään ei viittaa siihen että tämä kehitys pysähtyisi.

Puhelinrintamalla on nyt niin monia uusia yrittäjiä, että niistä ei ota Erkkikään selvää. Suomalaisittain on hienoa, että Jolla sai vihdoinkin puhelimensa markkinoille. Tässä vaiheessa Jollan menestystä on vaikea ennustaa. Jollan kannalta tilannetta vaikeuttaa se, että on monia muitakin uusia yrittäjiä.

Itse odottelen postissa uutta Reilua puhelinta. Kannattaa vilkaista tuota hankkeen kotisivua. Kyse on yrityksestä tuottaa älypuhelin ympäristöystävällisesti ja työn tekijöiden oikeuksia kunnioittaen. Ensimmäinen 25.000 kappaleen erä myytiin loppuun, ja nyt kuulostellaan löytyisikö kiinnostuneita seuraavaan tuotantoerään. Jos uusin open source teknologia – yhdistettynä noihin edellä mainittuihin arvoihin – kiinnostaa, niin kannattaa listautua puhelimen odottajiin. Suomessa tämä puhelin on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle.

Hyvää alkavaa vuotta joka tapauksessa. Elämme kiinnostavia aikoja. Varmaan joitakin kommentteja kirjailen tänne blogin puolelle jatkossakin.

Read Full Post »

Avoimen lähdekoodin maailma elää nopeassa muutoksessa. Asetelmat ovat muuttuneet erityisesti Androidin noustua älypuhelimien johtavaksi käyttöjärjestelmäksi. PC on muuttumassa vanhanaikaiseksi, kun tabletit yleistyvät. Android -laitteet vahvistavat asemiaan tälläkin rintamalla. Nokia jatkaa syöksykierrettään ja tuhkasta nousee Jollan kaltaisia kiinnostavia uusia yrittäjiä.

Viisi suosituinta älypuhelinten käyttöjärjestelmää.

Viisi suosituinta älypuhelinten käyttöjärjestelmää.

Kaiken tämän myllerryksen keskellä toimisto-ohjelmat tuppaavat unohtumaan. Niin oivallisia kuin tabletit ovatkin, eivät ne vielä  korvaa perinteisiä työkaluja kirjoittamisen ja taulukkolaskennan rintamilla.
Kaiken muodikkaamman kuhinan taustalla on taas astuttu askel eteenpäin LibreOfficen kehityksessä. Ohjelmisto on siirtynyt 4.x versioihin, 4.0 on julkaistu, 4.1 valmistuu juhannukseksi ja vuoden lopussa odotellaan versiota 4.2.
LibO:n kehitysfilosofian mukaan ei siirtymä 4.0 versioon muuttanut käyttöliittymää mitenkään radikaalisti. Muutamia pieniä ja hyödyllisiä muutoksia toki saatiin. Ideana on se, että uudet ominaisuudet eivät juurikaan vaadi uuden opiskelua, vaan löytyvät helposti ja intuitiivisesti.
Erityisen kiinnostavaa tulevaisuuden kannalta on, että LibO:n integrointi muiden avoimen lähdekoodin ohjelmien kanssa näyttää ottaneen suorastaan jättiaskeleen eteenpäin. Näkyvin esimerkki tästä on se, että nyt on mahdollista ”kaapata” Firefoxin teemat myös LibO:n ikkunoihin.
Muutakin kiinnostavaa on luvassa. Mutta näistä lisää lähipäivinä.

Read Full Post »

Suomi on pieni kielialue ja niinpä ei ole mitenkään itsestään selvää, että muualla maailmassa kehitetyt tietotekniset laitteet tai ohjelmistot saisivat heti suomen kielen tuen.

Google karttojen käyttäjiä esimerkiksi ärsytti pitkään se, että navigaatio-ominaisuus puuttui Suomessa. Androidsuomi sivusto käynnisti kampanjan navigaation saamiseksi myös suomalaisille kartoille ja niinpä tämä ominaisuus saatiinkin jokin aika sitten käyttöömme. Ominaisuuden tarkemman esittelyn löytää vaikkapa juuri tuolta Androidsuomen sivuilta.

Tänään huomasin ilmoituksen, että myös suomenkielinen äänihaku on tullut Android -laitteille. Niinpä testasin ominaisuutta heti tuoreeltaan kahdella Android -puhelimella, joista toisessa on vanha 2.3 versio ja toisessa uusin 4.0 versio. Ominaisuus oli todellakin ilmestynyt molempiin laitteisiin. Google haun mikrofonikuvaketta painamalla päästään ohjeistamaan laitetta, joka tekee sanelun mukaisen Google haun netistä. Ja osittain toimii. Veikko Sinisalo tunnistautui ja tiedot löytyivät. Ammattikorkeakoulua sai toistella moneen kertaan ennen kuin osui oikeaan. Aivan ylivoimaiseksi osoittautui Linux, jota äänihaku ei kerta kaikkiaan suostu tunnistamaan suomeksi lausuttuna.

Googlen virallisessa blogissa ollut ilmoitus antaa ymmärtää, että ääniominaisuus kehittyy sitä tarkemmaksi mitä enemmän sillä on käyttäjiä. Siispä suosittelenkin kaikkia aktivoimaan ominaisuuden puhelimessaan. Äänihaku toimii nimittäin myös navigaattorissa, ja siinä jos missä soisi ominaisuuden olevan virheetön. Tarjosin navigaattorille päätepisteeksi Tulliportinkatua (Joensuussa), ja minulle tarjottiin muistaakseni Hakakatua tai vastaavaa jossain Etelä-Suomessa.

Siispä Googlea joukolla kouluttamaan.

Read Full Post »

Matkapuhelimien ja tietokoneiden linkittäminen oli takavuosina hankalaa – eikä se ole helppoa välttämättä tänäänkään. Kuinka saan Android puhelimen toimimaan kitkatta Windowsin, Macin ja Linuxin kanssa?

Puhelinvalmistajia ei erityisemmin voi kehua tässä asiassa. Useimmat kehittävät synkronointiohjelmansa vain Windowsille, jos hyvin käy niin myös Mac -laitteille. Linux -tuki tuntuu systemaattisesti puuttuvan. Näin luulin minäkin, kun piti ryhtyä uutta Android -puhelinta päivittämään. Samsungilta näytti löytyvän vain Windows -tuki, ei muuta.

Ystävälliset sielut Matkapuhelinfoorumilla auttoivat sitten eteenpäin. Androidille on nimittäin tarjolla nerokas nettiselaimen kautta toimiva puhelimen ja tietokoneen saumattomasti yhdistävä ohjelma AirDroid, joka toimii tarjolla olevan langattoman verkon kautta. Ei tarvita piuhoja, ei monimutkaisia asennuksia PC:lle tai muuta sellaista. Sovellus vain puhelimeen ja sen jälkeen kaikki sujuu kuin leikkiä vaan.

AirDroid on ilmaisohjelmaksi häkellyttävän hyvän näköinen ja monipuolinen toiminnoiltaan. Tiedostoja voi ladata laitteiden välillä, mutta sen lisäksi voi esimerkiksi lähettää tekstiviestejä koneen työpöydältä, ja seurata viestijonoa koneen näytöltä. Nopean käyttökokemuksen jälkeen olen suorastaan vaikuttunut. Suosittelen lämpimästi Android puhelimien haltijoille.

Read Full Post »

Blogin vanhaa versiota selaillessa huomasin, että OOo-blogi aloitti elinkaarensa blogistaniassa tosiaankin jo viisi vuotta sitten.

Viisi vuotta on tietotekniikan maailmassa pitkä aika. Paljon on tapahtunut – mutta jotkut asiat ovat myös pysyneet. OpenOffice eli tuolloin versiossa 2.0. Ohjelma toisaalta kehittyi hyvää vauhtia, mutta ilmassa oli aika ajoin myös pientä jännitettä kaupallisen tavaramerkin omistajan Sunin ja kehittäjäyhteisön välillä. Nuo jännitteet ratkeisivat aika ajoin tavalla, joka ei ehkä aina ollut yhteisön kannalta paras mahdollinen, mutta siedettävissä.

Uusi ohjelman kehityslogiikassa alkoi rakentua, kun Oracle osti Sunin ja sitä myötä OOo:n tavaramerkin. Vanha jännite kaupallisen toimijan ja yhteisön välillä kehittyi  epäluottamukseksi ja johti The Document Foundation (TDF) säätiön perustamiseen. Nyt ohjelma kehittyy kahta linjaa. Oracle tukee edelleenkin OpenOffice.org -kehitystä ja TDF julkaisee LibreOfficea eli LibO:a.

Toistaiseksi ohjelmat ovat lähes identtiset, mutta eriytyminen niiden välillä on vääjäämätöntä. Vaikka kahden eri version olemassaolo saattaa hämmentää tavallista loppukäyttäjää, niin viime kädessä kyse on nimenomaan loppukäyttäjien kannalta terveestä kilpailutilanteesta. Avoimen lähdekoodin ohjelmina OOo ja LibO pysyvät yhteensopivina ja niiden erot tulevat näkymään käyttöliittymässä ja käytettävyydessä. Näin ollen ohjelmaversioiden vaihtaminen on mahdollista eikä kukaan jää ohjelman yhtä versiota tuottavan tahon vangiksi. Ei tuottajariippuvuutta, vaan enemmän valinnan varaa.

Uuden säätiön perustaminen oli aika rohkea veto, sillä hanke aloitettiin taloudellisesti lähes nollapisteestä. Parasta aikaa on käynnissä varojenkeruu kampanja säätiön rekisteröimiseksi, joka tullaan tekemään Saksassa. Tarvittavat 50.000 euroa kertyivät nopeasti heti keräyksen alkupäivinä, ja LibO:n kehitykset edellytykset näyttävät nyt yllättävänkin hyviltä.

LibO:n synnyn päämotiivina oli vahvistaa OOo-projektin alkuperäistä tavoitetta – kehittää uusi toimisto-ohjelmisto aidosti avoimena projektina, vapaana ohjelmistona. Kaupalliset ovat toimijat ovat kukin vuorollaan rahoittaneet hanketta, mutta asettaneet myös rajoja avoimuudelle. Niinpä LibO:n kehittämisessä ovat mukana nimenomaan ne henkilöt, joille ohjelman avoimuus on ensisijaista.

LibO:n synty kuvaa yleisemminkin avoimen lähdekoodin projektien kehitystä. Ne voivat syntyä nopeasti ja saada yllättävän nopeita tuloksia aikaiseksi. Suhteellisen pieni yhteisö haastaa aidosti suuret kaupalliset toimijat. Näin tekevät useat avoimen lähdekoodin projektit tällä hetkellä. Ja yhä enemmän markkinoille tulee myös puhtaasti kaupallisia toimijoita, jotka sitoutuvat aidosti avoimen kehitystyön ehtoihin ja logiikkaan.

En nyt muista millainen asema Firefoxilla oli viisi vuotta sitten, mutta aivan varmaa on ettei se ollut sellainen kuin nyt. Firefox, Chrome ja muut avoimen lähdekoodin selaimet ovat valtaamassa ykköspaikan nettiselainten joukossa.

Linux ei ole noussut tietokoneiden työpöydille odottamallamme vauhdilla, mutta on lyönyt läpi itsensä puhelinmarkkinoilla. Android on noussut lyhyessä ajassa älypuhelinten johtavaksi alustaksi ja sen asema näyttää vain vahvistuvan vahvistumistaan. Avoimen lähdekoodin ratkaisut nousevat esiin yllättävissä suunnissa ja ennakoimattomilla tavoilla.

Lopuksi vähemmän esillä ollut näkökulma Nokian surulliseen kehitykseen. Julkisuudessa on nostettu esiin lähes yksinomaan Nokian Symbian ohjelmiston kehnoutta tapahtumien selittäjäksi. Tätä en pidä millään tavalla uskottavana. Symbian on puhelinalustana huomattavan paljon kehittyneempi kuin Windows. Syitä Nokian ratkaisuun onkin haettava muualta. Tässä yksi mahdollinen tulkinta (johon toivottavasti ehdin palata yksityiskohtaisemmin kevään kuluessa).

Microsoft ei ole onnistunut pääsemään mobiilimarkkinoille. Sen puhelinalustalla oli vuoden alussa huikeat miljoona käyttäjää. Samaan aikaan Apple on karannut omille teilleen ja markkinoita valtaa sen rinnalla Android.  Nokiakin on kehittämässä avoimen lähdekoodin ohjelmia omille tuotteilleen. Uusiin mobiililaitteisiin on tarjolla vakavasti otettavia avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Microsoftin näkökulmasta tämä merkitsee vakavaa uhkaa. Kyse ei ole vain siitä, että sen pääsy mobiilimarkkinoille ei onnistu, vaan myös siitä että mobiililaitteiden käyttäjät alkavat ennemmin tai myöhemmin vaatia yhteensopivuutta puhelimensa / tablettinsa ja tietokoneensa kanssa. Tämä voi olla riski Windows käyttöjärjestelmän asemalle. Microsoft ei pysty ostamaan tai eliminoimaan Applea, Androidia tai Blackberryä.  Nokia on ainoa toimija, joka on (epäsuorasti) ostettavissa ja saatavissa aikaan päätös Nokian avoimen lähdekoodin projektien lakkauttamisesta ja korvaamisesta Windows -pohjaisilla ratkaisuilla.

Microsoftin unelmana on tietenkin 200 miljoonan Symbian käyttäjän siirtäminen Windows käyttäjiksi ja paaluttaa tätä kautta (potentiaalisesti horjumassa ollut) oma monopoliasemansa tietokonealan ohella myös mobiilipuolelle.

Oli Nokian kanssa niin tai näin (palataan asiaan), niin avoimen lähdekoodin toimijoiden kenttä kapeni olennaisesti Nokian päätöksen myötä.

Oma veikkaukseni on kuitenkin – katsotaan tämä viiden vuoden kuluttua – että Microsoft ei onnistu tavoitteessaan monopolisoida koko tietotekniikan kenttää itselleen. Avoimen lähdekoodin yhteisöt ovat yllättävän sinnikkäitä ja tuotteliaita. Ja avoimiin standardeihin nojaavat kaupalliset toimijat vahvistavat asemiaan. Uskon siis, että Android, Ubuntu ja LibO ovat tulleet jäädäkseen. Ja viiden vuoden aikana niiden rinnalle takuulla nousee yhtä yllättäviä ja vahvoja menestystarinoita kuin Firefoxin tai Androidin tarinat ovat tähän asti olleet.

Ja hienoa tietysti olisi, jos LibO:kin nousisi marginaalissa olevasta haastajasta toimisto-ohjelmien valtavirtaan. Tähän on tietenkin pyrittävä.

Read Full Post »

Android puhelimet on rakennettu Googlen virittämän Linux ytimen päälle. Eri valmistajat lisäävät puhelimiin omia käyttöliittymäratkaisujaan ja muita viritelmiä, mutta avoimen perustan hengessä puhelimet ovat melkoisen yhteensopivia. Niiden sovelluskauppa on esimerkiksi yhteinen. Tiedot saa vaivatta siirtymään yhden valmistajan laitteelta toisen valmistajan laitteelle. Ei jumittavaa valmistaja-riippuvuutta, jota eräät toiset käyttävät ansaintalogiikkanaan.

Vajaan viikon Android puhelinta näppäiltyäni alan olla laitteen kanssa sinut. Ainakin kaksi ominaisuutta tunnistan, jotka puuttuvat – ja tulevat puuttumaan, oletan – Nokian puhelimista.

Ensimmäinen ominaisuus liittyy multimediaan. Android puhelimilla voi soittaa .ogg tiedostoja, joka tietenkin ilahduttaa Linuxia tietokoneen käyttöjärjestelmänä käyttäviä. Itse tallennan Musiikkimaijalla äänitteitä mieluummin oggeina, ja nyt näiden kopiointi puhelimeen  – ja kuuntelu sillä – käy vaivattomasti. Oivallista.

Toinen ominaisuus liittyy Android marketin tarjoamaan OOo-lukija sovellukseen. Sovellus on ilmainen, ja lukee aikanakin .ODF tekstitiedostot moitteettomasti. Itse kirjoitan kaikki tekstini nykyisin .ODF muodossa, joten tuon lukijan olemassaolo helpottaa elämää tilanteissa, joissa ei viitsi tai voi raahata kannettavaa mukanaan, mutta joutuu lukemaan / muistamaan jotain Writerilla muistiin kirjailemaansa. Oivallista tämäkin.

LibO:n ja Android-puhelimen yhteiselo näyttää siis lähtevän moitteettomasti käyntiin.

Read Full Post »

Older Posts »