Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘muut office-paketit’ Category

Kiinassa tapahtuu mielenkiintoisia asioita ohjelmistorintamalla. OMG Ubuntu raportoi uudesta toimisto-ohjelmasta, nimeltään WPS Office. Artikkelin mukaan ohjelma on ilmainen, sisältää tekstinkäsittelyn, esitysohjelman ja taulukkolaskennan. Erityiseksi ohjelman tekee se, että sen käyttöliittymä muistuttaa huomattavan paljon Microsoft Officen uutta versiota. Siirtymisen Windowsista Linuxiin pitäisi tämän ansiosta olla vaivatonta ja helppoa.

Palaan asiaan, kunhan olen asentanut ja hieman testaillut tuota ohjelmaa.

Read Full Post »

Dos -käyttöjärjestelmä on kaukaista historiaa, noin it-maailman ajanlaskun kannalta ajatellen. Dos käyttöjärjestelmällä pyörivät tietokoneet olivat arkea 1980-luvulla, kunnes Windows alkoi vallata alaa. DOS ja Windows elivät kuitenkin rinnakkaiseloa pitkään, kai jonnekin tämän vuosituhannen puolelle, kunnes Microsoft lopulta päätti jättää jäähyväiset dos-yhteensopivuudelle.

Windowsin yleistyessä syrjäytyivät myös dos-pohjaiset tekstinkäsittelyohjelmat, joista ainakin yliopistoilla yleisin oli Word Perfect, tuttavallisesti WP eli veepee. Ohjelma jakoi voimakkaasti mielipiteitä, useat inhosivat sitä ja jotkut – kuten minä – rakastivat. Ohjelman muokkaaminen makrojen avulla oli nimittäin lastenleikkiä nykyisiin ohjelmistoihin verrattuna. Jossain vaiheessa Microsoftin Word valtasi sitten työpöydät ja WP alkoi hävitä näkyvistä.

Yhden omisteisen ohjelman korvautuminen toisella omisteisella ohjelmalla synnytti sitten tiedostojen yhteensopivuuden ongelman. Ajanmittaan tämä ongelma muuttui todella vakavaksi, kun uudet ohjelmat eivät pystyneet lukemaan vanhoja tiedostoja. Kahdeksan- ja yhdeksänkymmentä -luvuilla kirjoitettiin koko joukko tekstejä WP:llä, ja ongelmana on se, että niitä vanhoja tiedostoja joita ei älytty muuntaa uudempaan muotoon ei voida enää uusilla ohjelmilla lukea.

Yliopistolla on perinteisesti totuttu lukemaan satoja vuosia vanhoja tekstejä ja kirjoja, mutta nyt uusi uljas teknologia näyttää katkaisevan tiedon säilyvyyden jo pariin kymmeneen vuoteen.

Itse törmäsin tähän pulmaan, kun aloin etsiä yhtä vanhaa suomennosta, jonka muistelin tehneeni joskus 1980 -luvun loppuvuosina. Pitkän etsiskelyn jälkeen vanhat varmuuskopiolevyt löytyivät ja tiedosto oli tosiaan siellä tallessa. Mutta se oli tallennettu WP4.2 muodossa, joka on niin vanha tallennusmuoto, että sen lukeminen ei onnistu Microsoftin nykyisillä ohjelmilla – eikä käsittääkseni edes WP:n omilla uusimmilla versioilla. Tiedostojen muuntamiseksi ”nykyaikaisempaan” muotoon tarvitaan sellainen WP:n versio, joka vielä ymmärtää tuota vanhaa formaattia, mutta osaa tallentaa tekstiä myös uudemmille ohjelmille avautuvissa muodoissa.

Onnekseni tallessa olivat myös WP:n ohjelmalevykkeet. Windowsin puolella ohjelma ei tosin suostunut käynnistymään, se ei ollut enää yhteensopiva uuden käyttöjärjestelmän kanssa. Tiedostojen muunto luettavaan  muotoon ei siis Windows puolella onnistunut.

Ratkaisuksi tilanteeseen tuli Ubuntu -kannettava, jolle asensin dos-emulaattorin, jolla saatan pyörittää vanhoja dos-ohjelmia (ja pelejä, jos vaan vielä löydän niitä) omassa ikkunassaan. Näin pääsin avaamaan WP4.2 tiedostot, jotka sitten tallensin WP5.1  -muotoon.

Ja tarinan loppuvaiheessa astuu kuvaan LibreOffice, versio 3.5.4. Huomasin, että LibO on ottanut askeleita eteenpäin kyvyssään lukea vanhoja tiedostomuotoja. Noiden WP5.1 tiedostojen lukeminen ei ole oikein tahtonut onnistua LibO:n 3.4 -versioilla, mutta nyt tiedostojen avaaminen sujuu nopeasti ja kitkattomasti. LibO siis viime kädessä pelasti tiedostoni ja sitä myötä päiväni.

Mutta tällä tarinalla on muitakin opetuksia, kuin omien tiedostojeni pelastuminen. Esimerkki osoittaa millaisiin ongelmiin joudutaan, ohjelmat eivät ole keskenään yhteensopivia (avoimet rajapinnat) ja jos ne kehittyessään menettävät kykynsä lukea vanhoja tiedostomuotoja. Kokonaisten vuosikymmenten tekstit katoavat digitaalisen kuilun bittihämärään.

Avoimet rajapinnat ovat siis edellytys kulttuurimme tekstien säilymiselle. Samalla tämä esimerkkitapaus osoittaa kuinka vaarallisia ovat suuryritykset, jotka eivät piittaa tiedostojen yhteensopivuudesta tai rajapintojen avoimuudesta. Kauniista puheistaan huolimatta Microsoft on käytännössä tällainen standardi -häirikkö. Yritykseltä näyttää puuttuvan voimavaroja ja tahtoa kunnollisen  ODF -yhteensopivuuden kehittämiselle.

Oma päätelmäni tästä on se, että käytän avoimuutta suosivia tietojärjestelmiä ja vältän viimeiseen saakka suljettuihin ohjelmiin turvautumista. Ubuntulla pystyn tekemään sen mitä Windowsilla en pystynyt tekemään. Niinpä omassa tietotekniikan ”ekosysteemissäni” ei ole  yhtään ainutta laitetta, joka sitoisi minut riippuvuuteen yhdestä tuottajasta ja yhdestä tiedostomuoto -tyypistä. Avoimilla rajapinnoilla ja -ohjelmilla turvaan tietojeni säilymisen vuosikymmeniksi.

Read Full Post »

Oracle on julkistanut ensimmäisen Office pakettinsa, joka koostuu Oracle Office 3.3 ja Oracle Cloud Office ohjelmistoista. Julkistuksen myötä tilanne avoimen lähdekoodin ohjelmien markkinoilla alkaa pikku hiljaa selkiintyä.

Kun LibreOffice julkistettiin lokakuussa alkoi keskustelu Oraclen ja LibO:n välisistä suhteista. Oracle teki melko nopeasti pelin selväksi omalta puoleltaan: tukea LibreOfficelle ei ole tarjolla, Oracle ei osallistu Document Foundationin toimintaan, eikä salli myöskään työntekijöidensä mukanaoloa siinä.

OOo -yhteisö on jatkanut hieman hajaantunein voimin 3.3 -version kehittelyä, joka on nyt release candidate 8 vaiheessa. Vakiintunut käytäntö aiemmin oli se, että kaupallinen versio OOo:sta julkaistaan vasta sen jälkeen, kun yhteisö on saanut uusimman versionsa valmiiksi. Nyt Oracle näyttää rikkovan tätä perinnettä, joka on lisännyt kehittäjien ärtymystä yhtiötä kohtaan. Epäilys siitä, että Oracle ei palauta yhteisölle kaikkea kehittämäänsä koodia – tai edes informoi tarkasti tekemisistään – vahvistuu entisestään.

Oracle piittaamattomuus avoimen lähdekoodin yhteisöjä ja pelisääntöjä kohtaan alkaa siis tulla selväksi. Toisaalta kuitenkin on hyvä, että on olemassa yhtiö joka sitoutuu tekniseen tukeen ja palveluiden tarjoamiseen. Oracle lähtee nyt tässä kokeilemaan kepillä jäätä, miten sen oma projekti ottaa tuulta siipiensä alle. Teknisesti Cloud Office vaikuttaa kiinnostavalta ja oikeansuuntaiselta kehitykseltä, tarjoaahan se integraatiota mobiililaitteiden, netin ja perus-PC:n välille. Ratkaisun toimivuutta on tosin tässä vaiheessa vaikea arvioida, kun ohjelmasta – ei ainakaan vielä – ole olemassa ilmaista versiota jakelussa. Paltaan tähän, jos Oracle laittaa ohjelman jossain vaiheessa yleiseen jakeluun.

Samaan aikaan Oraclen touhujen kanssa on jatkunut LibreOfficen kehitystyö. Keskustelu erilaisilla postituslistoilla on ollut ylivoimaisen vilkasta, viestejä tulee kymmenittäin joka päivä, joten mitään mahdollisuuksia niiden tarkkaan seuraamiseen ei ole ollut. Yleiskuvan saa tietenkin selailemallakin.

Kiinnostava piirre LibO -listoilla on ainakin runsas uusien toimijoiden määrä. Tämä on tietenkin hyvä asia, mutta näkyy toisaalla myös jonkinlaisena kärrynpyörän uudelleenkeksimisenä. Keskusteluun tuodaan teemoja, joista on jo aiempaa kokemusta ja ratkaisujakin olemassa. Tehdään pitkälle meneviä ehdotuksia ja odotetaan, että yksi sähköpostiviesti muuttaisi laivan suuntaa. Juuri niin anarkistista kuin avoimen ja keskusta vailla olevan keskustelun voikin kuvitella olevan. LibO:n ohjausryhmällä on varmaan aikamoinen työ tuon kaiken integroimisessa edes jotenkin hallittavaan muotoon.

Ohjelman kehitys joka tapauksessa etenee. Nyt on ladattavissa LibO 3.3. RC1, joka antaa viitteitä siitä että ohjelmistot (OOo, LibO) alkavat eriytyä teknisesti omiin suuntiinsa. Aika näyttänee miten nopeaa ja pitkälle menevä tämä eriytyminen on.

Palataan LibO:n ja OOo:n vertailuun, kun kummankin projektin 3.3 versiot julkaistaan, joka tapahtunee tämän vuoden aikana, tai aivan tammikuun alussa.

Read Full Post »

OOo tuoteperhe on taas saanut päivityksiä, kun IBM julkisti pitkään työn alla olleen Lotus Symphonyn version 3.0 – peräti neljän beeta version testauksen pohjalta.

Uusi LS perustuu OOo:n 3.x sarjan koodiin, mutta IBM on rakentanut omalle ohjelmalleen kokonaan uuden käyttöliittymän, jossa onkin joitakin kiinnostavia piirteitä. LS:n sisälle on rakennettu nettiselain, jonka avulla ohjelma kytkeytyy muodikkaasti Internetiin heti käynnistyessään.  Käyttäjälle avautuu ensimmäisenä ikkuna nettiin, josta on linkit IBM:n ylläpitämille lotus Symphony sivuille.

Nettiyhteyttä voi hyödyntää näppärästi esimerkiksi lisäosien lataamisessa, joka tapahtuu yksinkertaisesti raahaamalla lisäosa oikealla olevaan paneeliin, jolloin se asentuu automaattisesti. Tosi näppärään tuntuista.

LS on OOo:ta kevyempi ohjelma siinä mielessä, että siihen sisältyy tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysohjelma, mutta ei muita osia. Käyttöliittymä rakentuu välilehtiratkaisulle, jolloin jokainen uusi dokumentti näkyy omalla välilehdellään.

Ohjelmapaketti pitää sisällään vihdoinkin myös suomen kielen oikoluvun, joka lisännee sen houkuttelevuutta Suomessakin. Ohjelmaa rakennetaan määrätietoisesti yrityskäyttöön LotusLive verkkopalvelukokonaisuuden (shköposti, kalenteri jne.) osaksi.

Yksityisen käyttäjän kannalta LS tarjoaa uuden ja pirteän tuntuisen käyttöliittymän, mutta jää ominaisuuksiltaan OOo:n/LibO:n uusimpien versioiden ominaisuuksien jälkeen. Niin kiinnostava kuin LS onkin, itse pysyttelen OOo:n ja LibO:n käyttäjänä – molemmat on asennettuna käytössäni oleville koneille.

Read Full Post »