Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Nokia’ Category

Blogi on ollut hiljainen jonkin aikaa, vaikka maailmalla sattuu ja tapahtuu:

– Nokia on ajautumassa kriisiin, joka saattaa ennakoida jopa konkurssia,

– Ubuntu on päivittynyt versioon 11.04,

– LibreOffice on päivittynyt versioon 3.4,

– Oracle on luovuttanut OpenOffic.orgin Apache säätiölle.

LibO:n päivittymistä lukuun ottamatta kaikki aikamoisia juttuja. Palailen näihin lähipäivinä, kun duunien kevätrumba alkaa ensi viikolta helpottamaan …  (Kiitos patistelusta Paulille) …

Mainokset

Read Full Post »

Blogin vanhaa versiota selaillessa huomasin, että OOo-blogi aloitti elinkaarensa blogistaniassa tosiaankin jo viisi vuotta sitten.

Viisi vuotta on tietotekniikan maailmassa pitkä aika. Paljon on tapahtunut – mutta jotkut asiat ovat myös pysyneet. OpenOffice eli tuolloin versiossa 2.0. Ohjelma toisaalta kehittyi hyvää vauhtia, mutta ilmassa oli aika ajoin myös pientä jännitettä kaupallisen tavaramerkin omistajan Sunin ja kehittäjäyhteisön välillä. Nuo jännitteet ratkeisivat aika ajoin tavalla, joka ei ehkä aina ollut yhteisön kannalta paras mahdollinen, mutta siedettävissä.

Uusi ohjelman kehityslogiikassa alkoi rakentua, kun Oracle osti Sunin ja sitä myötä OOo:n tavaramerkin. Vanha jännite kaupallisen toimijan ja yhteisön välillä kehittyi  epäluottamukseksi ja johti The Document Foundation (TDF) säätiön perustamiseen. Nyt ohjelma kehittyy kahta linjaa. Oracle tukee edelleenkin OpenOffice.org -kehitystä ja TDF julkaisee LibreOfficea eli LibO:a.

Toistaiseksi ohjelmat ovat lähes identtiset, mutta eriytyminen niiden välillä on vääjäämätöntä. Vaikka kahden eri version olemassaolo saattaa hämmentää tavallista loppukäyttäjää, niin viime kädessä kyse on nimenomaan loppukäyttäjien kannalta terveestä kilpailutilanteesta. Avoimen lähdekoodin ohjelmina OOo ja LibO pysyvät yhteensopivina ja niiden erot tulevat näkymään käyttöliittymässä ja käytettävyydessä. Näin ollen ohjelmaversioiden vaihtaminen on mahdollista eikä kukaan jää ohjelman yhtä versiota tuottavan tahon vangiksi. Ei tuottajariippuvuutta, vaan enemmän valinnan varaa.

Uuden säätiön perustaminen oli aika rohkea veto, sillä hanke aloitettiin taloudellisesti lähes nollapisteestä. Parasta aikaa on käynnissä varojenkeruu kampanja säätiön rekisteröimiseksi, joka tullaan tekemään Saksassa. Tarvittavat 50.000 euroa kertyivät nopeasti heti keräyksen alkupäivinä, ja LibO:n kehitykset edellytykset näyttävät nyt yllättävänkin hyviltä.

LibO:n synnyn päämotiivina oli vahvistaa OOo-projektin alkuperäistä tavoitetta – kehittää uusi toimisto-ohjelmisto aidosti avoimena projektina, vapaana ohjelmistona. Kaupalliset ovat toimijat ovat kukin vuorollaan rahoittaneet hanketta, mutta asettaneet myös rajoja avoimuudelle. Niinpä LibO:n kehittämisessä ovat mukana nimenomaan ne henkilöt, joille ohjelman avoimuus on ensisijaista.

LibO:n synty kuvaa yleisemminkin avoimen lähdekoodin projektien kehitystä. Ne voivat syntyä nopeasti ja saada yllättävän nopeita tuloksia aikaiseksi. Suhteellisen pieni yhteisö haastaa aidosti suuret kaupalliset toimijat. Näin tekevät useat avoimen lähdekoodin projektit tällä hetkellä. Ja yhä enemmän markkinoille tulee myös puhtaasti kaupallisia toimijoita, jotka sitoutuvat aidosti avoimen kehitystyön ehtoihin ja logiikkaan.

En nyt muista millainen asema Firefoxilla oli viisi vuotta sitten, mutta aivan varmaa on ettei se ollut sellainen kuin nyt. Firefox, Chrome ja muut avoimen lähdekoodin selaimet ovat valtaamassa ykköspaikan nettiselainten joukossa.

Linux ei ole noussut tietokoneiden työpöydille odottamallamme vauhdilla, mutta on lyönyt läpi itsensä puhelinmarkkinoilla. Android on noussut lyhyessä ajassa älypuhelinten johtavaksi alustaksi ja sen asema näyttää vain vahvistuvan vahvistumistaan. Avoimen lähdekoodin ratkaisut nousevat esiin yllättävissä suunnissa ja ennakoimattomilla tavoilla.

Lopuksi vähemmän esillä ollut näkökulma Nokian surulliseen kehitykseen. Julkisuudessa on nostettu esiin lähes yksinomaan Nokian Symbian ohjelmiston kehnoutta tapahtumien selittäjäksi. Tätä en pidä millään tavalla uskottavana. Symbian on puhelinalustana huomattavan paljon kehittyneempi kuin Windows. Syitä Nokian ratkaisuun onkin haettava muualta. Tässä yksi mahdollinen tulkinta (johon toivottavasti ehdin palata yksityiskohtaisemmin kevään kuluessa).

Microsoft ei ole onnistunut pääsemään mobiilimarkkinoille. Sen puhelinalustalla oli vuoden alussa huikeat miljoona käyttäjää. Samaan aikaan Apple on karannut omille teilleen ja markkinoita valtaa sen rinnalla Android.  Nokiakin on kehittämässä avoimen lähdekoodin ohjelmia omille tuotteilleen. Uusiin mobiililaitteisiin on tarjolla vakavasti otettavia avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Microsoftin näkökulmasta tämä merkitsee vakavaa uhkaa. Kyse ei ole vain siitä, että sen pääsy mobiilimarkkinoille ei onnistu, vaan myös siitä että mobiililaitteiden käyttäjät alkavat ennemmin tai myöhemmin vaatia yhteensopivuutta puhelimensa / tablettinsa ja tietokoneensa kanssa. Tämä voi olla riski Windows käyttöjärjestelmän asemalle. Microsoft ei pysty ostamaan tai eliminoimaan Applea, Androidia tai Blackberryä.  Nokia on ainoa toimija, joka on (epäsuorasti) ostettavissa ja saatavissa aikaan päätös Nokian avoimen lähdekoodin projektien lakkauttamisesta ja korvaamisesta Windows -pohjaisilla ratkaisuilla.

Microsoftin unelmana on tietenkin 200 miljoonan Symbian käyttäjän siirtäminen Windows käyttäjiksi ja paaluttaa tätä kautta (potentiaalisesti horjumassa ollut) oma monopoliasemansa tietokonealan ohella myös mobiilipuolelle.

Oli Nokian kanssa niin tai näin (palataan asiaan), niin avoimen lähdekoodin toimijoiden kenttä kapeni olennaisesti Nokian päätöksen myötä.

Oma veikkaukseni on kuitenkin – katsotaan tämä viiden vuoden kuluttua – että Microsoft ei onnistu tavoitteessaan monopolisoida koko tietotekniikan kenttää itselleen. Avoimen lähdekoodin yhteisöt ovat yllättävän sinnikkäitä ja tuotteliaita. Ja avoimiin standardeihin nojaavat kaupalliset toimijat vahvistavat asemiaan. Uskon siis, että Android, Ubuntu ja LibO ovat tulleet jäädäkseen. Ja viiden vuoden aikana niiden rinnalle takuulla nousee yhtä yllättäviä ja vahvoja menestystarinoita kuin Firefoxin tai Androidin tarinat ovat tähän asti olleet.

Ja hienoa tietysti olisi, jos LibO:kin nousisi marginaalissa olevasta haastajasta toimisto-ohjelmien valtavirtaan. Tähän on tietenkin pyrittävä.

Read Full Post »