Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘OpenOffice.org’ Category

Avoimen lähdekoodin ohjelmia tutkitaan maailmalla innokkaasti. Suomessakin tutkimusta tehdään, mutta harvemmin tietojenkäsittelytieteen ulkopuolella. Siksi onkin ilo huomata, että Stephanie Freeman väittelee Helsingin yliopistolla OpenOfficen kehityksestä otsikolla ”Constructing a Community – Myths and Realities of the Open Development Model”. Väitöskirja rajautuu tarkastelemaan vuosia 2000 – 2007 ja keskittyy muutamiin OOo:n kehityksen osa-alueisiin, joita yksityiskohtaisesti tarkastelemassa osoitetaan millaisia jännitteitä kehitystyöhön liittyy, kun toisaalla on avoimen koodin yhteisö ja toisaalla yritys, joka pitää koodin avoimena mutta pyrkii silti kontrolloimaan kehitysprosessia. Näiden prosessin kuvaukset ovat kiintoisia ja tuottavat havaintoja, joilla on merkitystä yli tuon tarkastellun ajanjaksonkin. Freeman keskittyy kehitysprosessien tarkasteluun ja omaksuu avoimen lähdekoodin kapeamman määrittelyn. Keskustelua vapaan ja avoimen lähestymistavan eroista ei käydä, joka hieman sitten kostautuu itse tutkittavan teemankin kannalta. LibreOfficen irtaantumista OOo -hankkeesta kun on vaikea ymmärtää teknologisesta näkökulmasta, mutta se tulee helposti ymmärretyksi jos LibO:n syntyä katsotaan vapaiden ohjelmien perspektiivistä, stallmanilaisittain. Mutta yhtä kaikki, kiintoisaa tekstiä, johon kannattaa tutustua. Kirja löytyy netistä täältä.

Väitöskirja tarkastetaan lauantaina 17.12. osoitteessa Siltavuorenpenger 3 A, Auditorium 302 alkaen kello 12.00. Hieno suomalainen perinne on, että väitöstilaisuudet ovat julkisia ja siis avoimia kaikille kiinnostuneille. Niinpä nokka kohti Siltavuorenpengertä ensi viikon lauantaina, jos teema tuntuu kiinnostavalta.

Ja kun tutkimuksesta on puhe, niin mainitaan vielä Martti Karjalaisen erinomainen väitöskirja syksyltä 2010. Karjalainen kuvaa väitöksessään oikeusministeriön kokemuksia avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistoon eli OOo:hon siirtymisestä ja osoittaa OOo:n käyttöönoton olleen taloudellisesti perusteltu ratkaisu.  Aivan ehdotonta must -luettavaa, jos etsii hyviä perusteluja avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöönoton puolesta. Kirja löytyy täältä.

Mainokset

Read Full Post »

Blogi on ollut hiljainen jonkin aikaa, vaikka maailmalla sattuu ja tapahtuu:

– Nokia on ajautumassa kriisiin, joka saattaa ennakoida jopa konkurssia,

– Ubuntu on päivittynyt versioon 11.04,

– LibreOffice on päivittynyt versioon 3.4,

– Oracle on luovuttanut OpenOffic.orgin Apache säätiölle.

LibO:n päivittymistä lukuun ottamatta kaikki aikamoisia juttuja. Palailen näihin lähipäivinä, kun duunien kevätrumba alkaa ensi viikolta helpottamaan …  (Kiitos patistelusta Paulille) …

Read Full Post »

OOo täytti tänään kymmenen vuotta. On siis paikallaan pieni katsaus ohjelmaprojektin historiaan

Ohjelman tekninen kehitys

OOo:n (OpenOffice.org) historia alkaa Saksasta 1980-luvulta, jolloin StarDivision niminen yhtiö loi StarOffice toimisto-ohjelmiston. StarOfficen alkuvaiheista minulla ei ole tarkkaa tietoa, mutta ohjelma joka tapauksessa niitti mainetta erilaisilla tietotekniikkamessuilla ja sai Saksassa jonkinlaisen vakiintuneen käyttäjäkunnan. Kovin laajasti Saksan rajojen ulkopuolelle ohjelma ei kuitenkaan levinnyt. (Itse taisin aloittaa StarOfficen käytön versiosta 5.2, joskus 1990 -luvun loppupuolella.)

Sun Microsystems osti StarOfficen itselleen 1999 ja ohjelman lähdekoodi vapautettiin syksyllä 2000, joka johti OpenOffice.org projektin käynnistymiseen. Samalla Sun jatkoi kaupallisen StarOfficen kehittämistä, perustaen SO:n uudet versiot OOo-yhteisön tuottamalle koodille. Rinnakkain olivat siis OpenOffice.org (jonka nimi on näin monimutkainen, koska OpenOffice -nimi oli jo muualla rekisteröity tavaramerkki), jota alkoi kehittää avoimen lähdekoodin yhteisö ja StarOffice, jota kehitti Sun – lisäten ohjelmaan aina joitakin kaupallisia ratkaisuja.

OOo:n ensimmäinen vakaa versio 1.0 näki päivänvalon toukokuussa 2002. Tämä versio perustui vielä pitkälti StarOfficen koodille ja sen käyttöliittymäkin on StarOfficen peruja.

Syyskuussa 2003 julkaistiin OOo 1.1, jonka käyttöliittymä noudatti uutta muotoilua ja OOo alkoi saada omaa muotoaan. Ooo:n 1.1 sarjaa päivitettiin (1.1.2 – 1.1.5) aina vuoden 2005 syksyyn saakka.

Harppaus eteenpäin ohjelman kehityksessä otettiin lokakuussa 2005, kun ohjelmaversio 2.0 julkistettiin. Ohjelman käyttöliittymä koki voimakkaan muutoksen ja samalla siirryttiin käyttämään Open Document standardin mukaisia ODF -tiedostomuotoja.

OOo:n 2.x -sarjaa (2.1 – 2.4) julkaistiin aina syksyyn 2008 saakka. Ohjelman grafiikka kehittyi, luotiin lisäosajärjestelmä, erikielisten käännösten ja samalla käyttäjienkin määrä alkoi kasvaa.

Lokakuussa 2008 julkaistiin odotettu 3.0 versio, joka toi mukanaan ennen muuta ohjelman käyttöliittymän kohennuksia. Vaikka ohjelman muutokset eivät itse asiassa olleet dramaattisia, niin latausmäärät kohosivat tässä vaiheessa aivan olennaisesti. Julkistamisen jälkeisen kahtena viikkona ohjelmaa ladattiin pelkästään sen virallisilta kotisivuilta viisi miljoonaa kertaa. Arviot käyttäjämääristä alkoivat liikkua sadan miljoonan paikkeilla. Tässä vaiheessa saatiin myös OOo:n natiivi Mac-versio.

OOo on päivittynyt nyt versioon 3.2.1 ja 3.3 versio julkaistaan jouluun mennessä. Samalla alkaa taas kerran ohjelman käyttöliittymän perusteellisempi uudistaminen, jonka suunnasta ei tällä hetkellä ole vielä kovin varmaa käsitystä. Nopeutta lisää, samoin intuitiivisuutta ja entistä helpompaa käytettävyyttä on kuitenkin luvassa.

OOo, Sun ja Oracle

OOo:n kehitys on ollut menestystarina, mutta myös tarina täynnä jännitteitä, jotka liittyvät ohjelman kehittämismalliin. OOo on avoimen lähdekoodin ohjelma, ja sen kehitys on olennaisesti kehittäjäyhteisön varassa. Samalla OOo on rekisteröity tavaramerkki, jonka omisti ensin Sun ja nyt Oracle. Kyseessä on kaksi erilaista logiikkaa yhdistävästä mallista, ja käsitykset ohjelman kehittämistarpeista ovat aika ajoin painottuneet eri tavoin yhteisön ja emoyrityksen välillä.

Kiistaa on herättänyt lisenssipolitiikka, jolla Sun piti ohjelman koodin tiukasti ja taitavasti omassa hallussaan. Jos halusit koodiasi OOo:n sisälle, jouduit samalla luovuttamaan koodisi Sunille – myös sen kaupallisiin ohjelmiin. Tästä kaikki eivät pitäneet, ja onkin arvioitu tämän hidastaneen ohjelman kehitystä.

Jossain vaiheessa käytiin Java -kiista, joka uhkasi Sunin ja yhteisön suhteita. Tämä tapahtui muistaakseni version 2.0 julkistamisen yhteydessä, kun osa OOo:n toiminnoista rakennettiin Javan päälle. Java oli silloin suljettua koodia. Ongelma ratkesi, kun Sun avasi ainakin osittain Javan koodia. Vastaavalla tavalla on matkan varrella kinasteltu lisensseistä, ja 3.0 versiosta lähtien lisensointi on tullut yhteisön toivomaan suuntaan.

Koko matka on siis ollut myös kädenvääntöä yhteisön ja tavaramerkin omistajan välillä.

Tilanne kärjistyi, kun Oracle osti Sunin. Kaikki merkit ovat viitanneet siihen, että Oracle ei aio mitenkään mittavasti panostaa avoimen lähdekoodin ohjelmien kehitykseen. Se on pikemminkin ajanut alas Sunin aloittamia avoimen lähdekoodin hankkeita, joista näkyvin lienee OpenSolariksen alasajo. MySQL tietokannan kohtalo on koko ajan avoin. Mittavaa panostusta OOo:n suuntaan ei ole tullut.

LibreOffice

Yllä kuvattu tilanne johti sitten siihen, että OOo:n kehittäjäyhteisö perusti The Document Foundation -säätiön viemään eteenpäin OOo:n kehitystä. Koska tavaramerkki on edelleenkin Oraclen hallussa, oli OOo:n uudelle versiolle etsittävä uusi nimi, joksi tuli LibreOffice.

OOo:n pohjalta on toki jo aikaisemminkin syntynyt uusia kehitysversioita. Kiinalaisilla on oma RedOffice. Brasilialaisilla on BrOffice. On olemassa EuroOffice ja OxygenOffice. Näiden lisäksi tulee vielä Go-OO versio. Muitakin saattaa olla.

Aikaisemmat kehitysversiot nojasivat kuitenkin suoraan OOo:hon, eivätkä ne pyrkineet kyseenalaistamaan kaksijakoista kehittämismallia. Nyt tilanne on muuttunut hyvin mielenkiintoisella tavalla.

Kehittäjäyhteisö haluaa avata ohjelman kehitysprosessia, tehdä siitä näkyvämmän ja nopeamman. Tavoitteena on kymmenen vuotta vanhan idean johdonmukainen toteuttaminen – OOo:n kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmana. Tästä näkökulmasta katsottuna LibreOffice on yhtä kuin OpenOffice. Tavaramerkin näkökulmasta katsottuna meillä on kuitenkin kaksi eri ohjelmaa. Ja kehitystyön kannaltakin ilmeisesti nyt on olemassa kaksi eri ohjelmaversiota, jotka ovat kuitenkin täysin yhteensopivia.

Uudet haasteet

Aika näyttää kuinka tästä edetään. OOo kehittyy muodossa tai toisessa edelleenkin. Itse uskon, että LibreOffice nopeuttaa ohjelman kehitystä ja tuo siihen mukaan aikaisempaa joustavammin käyttäjien toivomia piirteitä. Ja jos (ja kun) näin käy, on täysin mahdollista että myös ohjelman käyttäjämäärät nousevat aivan uusiin lukemiin.

OpenOffice.org on vallannut Euroopassa eräiden arvioiden mukaan maasta riippuen 5 – 20 prosentin osuuden toimisto-ohjelmista. Kyse on huomattavista luvuista. Kahden yhteensopivan, mutta toistensa kehitystä kilpaillen nopeuttavan ohjelmaversion olemassaolo saattaa hyvinkin merkitä ohjelman suosion huomattavaa kasvua.

Niin tai näin – onnittelut OOo:lle ja LibO:lle. Toivotan menestystä molemmille – samalla kun kirjoittelen itse näitä rivejä LibreOfficella.

Read Full Post »

Pitkin loppukesää ja alkusyksyä olen seurannut OOo -yhteisön keskustelua suhteestaan Oracleen. Useissa puheenvuoroissa ehdoteltiin riippumattoman säätiön perustamista takaamaan OOo:n kehitys, sillä Oracle vaikuttaa haluttomalta panostamaan hankkeeseen. Samalla on nähty kuinka Oracle on laittanut jäihin muita open source projekteja ja aloittanut varsin erikoisen oikeudenkäyntihankkeen Googlea ja Androidia vastaan. Luottamus Oracleen alkoi siis jossain vaiheessa kulua loppuun.

Keskeisimmät OOo:n kehittäjät julkistivat eilen uuden säätiön, joka alkaa ylläpitää ja julkaista LibreOffice -ohjelmistoa, joka jatkaa eteenpäin siitä mihin OOo:ssa päästiin.

Taustalla on OOo:n koko historiaa luonnehtinut jännite kehittäjäyhteisön ja tavaramerkin omistajan välillä. Sun Microsystems osti StarOffice ohjelmiston ja julkisti sen lähdekoodin kymmenen vuotta sitten. Siitä alkoi OpenOfficen kehitys. Samalla Sun kuitenkin piti tavaramerkin itsellään. Tähän liittyi Sunin varsin tiukka kontrolli OOo:n kehityksen suhteen. Kehittäjät joutuivat allekirjoittamaan sopimuksen, jolla heidän panostamansa koodin tekijänoikeudet luovutetaan myös Sunille, jolle jäi oikeus käyttää koodia myös suljetuissa ohjelmissaan. Tämä ärsytti monia kehittäjiä.

Vuosien varrella nähtiin törmäyksiä Sunin ja yhteisön välillä, ja nämä päättyivät pääsääntöisesti niin, että yhteisön kanta tavalla tai toisella otettiin huomioon. Sun oli siis hankala, mutta kuitenkin kelvollinen isäntä.

Samaa ei sanoa Oraclesta, arvioivat ilmeisesti uuden säätiön perustajat.

Koska Oracle omistaa OpenOffice.orgin tavaramerkin, ei ohjelman itsenäinen kehittäminen tämän tavaramerkin alla ole mahdollista.  Samalla OOo on kuitenkin open source -ohjelma, eli kenellä tahansa on oikeus hyödyntää sen koodia omassa ohjelmassaan. Tällaista uuden kehityslinjan aloittamista kutsutaan nörttikielellä forkkaamiseksi. Uusi kehityslinja voi jatkua yhteensopivana emoprojektin kanssa tai kehittyä vähitellen kokonaan uudeksi ohjelmistoksi, joka ei ole yhteensopiva alkuperäisen kanssa.

Forkkaamisen mahdollisuus on avoimen lähdekoodin vahvuus, sillä se estää monopolien ja kohtuuttomien kontrollivaatimusten syntymisen. Forkkaaminen on tällä hetkellä itse asiassa kovassa kurssissa. Linux -projektista on forkattu Android ja Meego. Androidin porukka on välillä etääntynyt Linuxista, mutta tällä hetkellä kai kommunikointi takaisin Linuxin kerneliin jotenkin toimii. Meego ja Android kehittyvät omiin suuntiinsa, ja vaikka molemmat pohjaavat Linuxiin ei niissä toimivia sovelmia voi siirtää suoraan ohjelmasta toiseen. Forkkaaminen siis hajottaa kenttää, joka on kehittäjien ja kuluttajien kannalta haitta. Kaupallisen toimijan kannalta taas on kyse brändin luomisesta, jolla näyttä olevan aika keskeinen merkitys markkinoiden valtaamisessa. Jos Android olisi vain Linux, se tuskin olisi niin vahva kuin se nyt on. Sama saattaa tapahtua Meegon kohdalla, oma brändi lisää uskottavuutta (tai sitten ei).

Siis mistään tavattomasta LibreOfficen synnyssä ei ole kyse. Uuden säätiön synty eroaa kuitenkin edellä kuvatuista tapauksista siinä suhteessa, että forkkia ei nyt ole tekemässä kaupallinen yritys, vaan säätiö joka haluaa pitää kehitettävän ohjelman avoimena ja vapaana.  Tyytymättömyys kaupalliseen toimijaan on pakottanut tähän. Syy miksi tässä on mennyt näin kauan, on yksinkertaisesti siinä, että Sun aikoinaan ja Oracle nyt, ovat tarjonneet ohjelman kehittämiseen merkittäviä voimavaroja. Uuden säätiön täytyy tulla toimeen omillaan.

LibreOffe on saanut taakseen merkittäviä tukijoita, joiden joukossa ovat mm. Free Software Foundation, Google, Red Hat ja Canonical. Jonkinkinlaiset toimintaedellytykset ovat siis olemassa ja jatkomahdollisuudet ainakin joksikin aikaa varmistettu. Ensi reaktiot netissä näyttävät olevan myönteisiä, ja sähköpostilistoille kilisee jatkuvasti  LibreOfficea tukevia viestejä.

Itse olen tietenkin LibreOfficesta innostunut. Asensin beeta version Windows XP koneelle ja yllättävän vakaa ja hyvin toimiva se tuntuu olevan. Voikkoa ei kuitenkaan kannata vielä asentaa, sillä se rikkoo koko ohjelman. Korjaus tähän saataneen melko pian.

Se, mitä OpenOffice.orgille tapahtuu jatkossa jää nähtäväksi. OOo:n peruskäyttäjän ei tarvitse olla huolissaan. Vanhat sivut ovat pystyssä, ja OOo 3.3 julkaistaan tässä syksyn mittaan. Kannattaa jatkaa OOo:n käyttäjänä, jos ei ole kiinnostunut ohjelmoinnista ja kehitysversion testaamisesta. Myös OOo:n suomennostiimi jatkaa työtään vanhaan malliin ja seuraa kehitystä. Vuoden loppupuolella nähtäneen mihin kuvio on kehittynyt.

Itse siis asensin jo LO:n Windows koneelle ja aion seurata sen kehitystä. Ja kun tilanne on nyt Oraclen suhteen selvinnyt, niin blogini saanee muutenkin uutta eloa.

Read Full Post »

OOo:n seuraavan päivityksen (3.3) beta-versio ilmestyi jakeluun eilen. Vakiintuneeseen tapaan muutokset aikaisempaan ovat vähäisiä, eikä käyttäjä joudu tekemisiin hämmentävästi kokonaan uusitun käyttöliittymän kanssa.

Beta-versio asentuu tällä kertaa aiemman vakaan version rinnalle. Ainakin minulla 3.2.1 ja 3.3 beta toimivat moitteetta rinnakkain Windows XP:ssä, jossa asiaa  testailin.

Nopea ensituntuma kertoo, että kaavioiden grafiikkaa on kehitetty ja että Impressin puolella saa ensivaikutelmaa siitä, mihin suuntaan seuraavissa päivityksissä ollaan menossa.

Kuvassa näemme oikeassa yläreunassa uuden työkaluriviltä suoraan avautuvan diojen muokkausvalikon. Vaikuttaa tosi hyvältä ratkaisulta, vaikka hieman koomista on, että ominaisuus on toteutettu vain yhdessä kuvakkeessa. Mutta on suunta selvillä ja vaikuttaa oikein hyvältä.

Read Full Post »

Tässä on nyt jokin aika eletty miniläppärielämää. Ihmisten tottumukset ja mieltymykset ovat varsin erilaisia, joku tykkää pienestä laitteesta, joku toinen ei. Itse olen iki-ihastunut kannettavan näppärään kokoon ja Ubuntun lähes rajattomilta tuntuviin resursseihin. Kone pyörii vauhdilla vaikka kuuntelen musiikkia, kirjoitan ja pidän valokuvia toisella työpöydällä.

On kuitenkin yksi resurssi, joka on ja pysyy rajallisena – nimittäin näytön koko. Kymmenen tuumaa ei loppujen lopuksi ole kovin paljon. Siksi on otettava käyttöön kaikki keinot näytön maksimoimiseksi. Tämä tarkoittaa useimmiten turhien asioiden poistamista näytöltä, jolloin keskittyminen olennaiseen eli OOo:lla työskentelyyn tulee helpommaksi.

Seuraavat kokemukset koskevat Ubuntulla työskentelyä, mutta vastaavankaltaiset säädöt voi vaivatta tehdä myös Windows XP:n puolella. Windows seiskaa en ole miniläppärillä nähnyt, joten siitä en osaa sanoa mitään.

Ensimmäinen asia on tietenkin työkalurivien piilottaminen. Automaattinen piilotustoiminto toimii jokseenkin samalla tavalla Ubuntussa ja XP:ssä, ja kun se on käytössä, on koko näyttö OOo:n hallinnassa – ilman käyttöjärjestelmän häiritseviä valikkoja.

Seuraava askel on sitten itse OOo:n virittäminen pienelle näytölle. Kokemukseni mukaan tämä onnistuu oikein hyvin tekstinkäsittelyssä ja taulukkolaskennassa. Eniten pulaa tilasta tulee Impressillä työskennellessä eli esitysdioja tehdessä.

Itse käytän runsaasti huomautuksia, sekä omissa teksteissäni että varsinkin muiden tekstejä kommentoidessa. Huomautukset puolestaan näkyvät marginaalissa, jolloin varsinainen tekstiosa kapenee huomattavasti näytöllä. Tällöin apuun tulee Notes Anchor -lisäosa, joka näyttää huomautusten sijainnin silloinkin, kun marginaalialue on suljettuna.

Työkalurivit ovat varsinaisia tilansyöjiä. Ne kannattaa opetella sijoittamaan näytön reunoille, jolloin tilaa työskentelylle jää pystysuunnassa paremmin. Myös automaattisesti esiinpompahtavat valikot (esim. taulukko tekstinkäsittelyssä) kannattaa sijoittaa sivulle ja lukita pysyvästi sinne.

Ja viimeisenä vinkkinä tuo mainio toimintonäppäin F11, joka muuntaa ohjelman kokoruututilaan. Tämä toimii niin Firefoxissa kuin OOo:ssakin. Kaikki valikot häviävät näkyvistä, ja työskentely tapahtuu näppäimistöltä ja hiirellä.

Muuan kollegani päivitteli valikkojen puuttumista, kun esittelin kokoruututilassa työskentelyä, mutta itse totuin tähän varsin nopeasti. Työskentely näppäimistöltä (hiiren avustamana) on nopeaa ja ergonomista. Ja valikkojen puuttuminen auttaa itse asiassa valtavasti itse tekstiin keskittymistä. Ei olla ”käyttämässä tietokoneohjelmaa”, vaan yksinkertaisesti kirjoitetaan tekstiä – tuotetaan sisältöä. Ja näillä virityksillä se käy miniläppärillä siinä missä isommallakin koneella.

Read Full Post »

OOo:n seuraavan päivitysversion julkaisuehdokas kakkonen on ilmestynyt jakeluun, perinteiseen tapaan OOo:n kotisivuilta. Untested nimikkeellä kulkevasta jakelusta löytyy suoraan suomenkielinen versio, tai sitten suomen kielen kielipaketti asennettavaksi englantilaisen version päälle. Itse käytän jälkimmäistä menetelmää, joka mahdollistaa sen että käyttöjärjestelmän kielen voi tarvittaessa näppärästi vaihtaa englannista suomeksi ja toiseen suuntaan takaisin.

Tein asennuksen pelkästään WinXP koneelle, jolla en eroja huomannut edelliseen julkaisuehdokkaaseen verrattuna. Näyttää siltä, että tässä on keskitytty virheellisyyksien korjaamiseen – eli tulossa pitäisi olla varsin vakaa päivitysversio. Otin itselleni tuon jo käyttöön, mutta muita suosittelen odottelemaan muutaman päivän. Se lopullinen julkistus tullee varmaankin hyvin nopeasti.

Read Full Post »

Older Posts »