Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘OOo – yleistä’ Category

Pitkin loppukesää ja alkusyksyä olen seurannut OOo -yhteisön keskustelua suhteestaan Oracleen. Useissa puheenvuoroissa ehdoteltiin riippumattoman säätiön perustamista takaamaan OOo:n kehitys, sillä Oracle vaikuttaa haluttomalta panostamaan hankkeeseen. Samalla on nähty kuinka Oracle on laittanut jäihin muita open source projekteja ja aloittanut varsin erikoisen oikeudenkäyntihankkeen Googlea ja Androidia vastaan. Luottamus Oracleen alkoi siis jossain vaiheessa kulua loppuun.

Keskeisimmät OOo:n kehittäjät julkistivat eilen uuden säätiön, joka alkaa ylläpitää ja julkaista LibreOffice -ohjelmistoa, joka jatkaa eteenpäin siitä mihin OOo:ssa päästiin.

Taustalla on OOo:n koko historiaa luonnehtinut jännite kehittäjäyhteisön ja tavaramerkin omistajan välillä. Sun Microsystems osti StarOffice ohjelmiston ja julkisti sen lähdekoodin kymmenen vuotta sitten. Siitä alkoi OpenOfficen kehitys. Samalla Sun kuitenkin piti tavaramerkin itsellään. Tähän liittyi Sunin varsin tiukka kontrolli OOo:n kehityksen suhteen. Kehittäjät joutuivat allekirjoittamaan sopimuksen, jolla heidän panostamansa koodin tekijänoikeudet luovutetaan myös Sunille, jolle jäi oikeus käyttää koodia myös suljetuissa ohjelmissaan. Tämä ärsytti monia kehittäjiä.

Vuosien varrella nähtiin törmäyksiä Sunin ja yhteisön välillä, ja nämä päättyivät pääsääntöisesti niin, että yhteisön kanta tavalla tai toisella otettiin huomioon. Sun oli siis hankala, mutta kuitenkin kelvollinen isäntä.

Samaa ei sanoa Oraclesta, arvioivat ilmeisesti uuden säätiön perustajat.

Koska Oracle omistaa OpenOffice.orgin tavaramerkin, ei ohjelman itsenäinen kehittäminen tämän tavaramerkin alla ole mahdollista.  Samalla OOo on kuitenkin open source -ohjelma, eli kenellä tahansa on oikeus hyödyntää sen koodia omassa ohjelmassaan. Tällaista uuden kehityslinjan aloittamista kutsutaan nörttikielellä forkkaamiseksi. Uusi kehityslinja voi jatkua yhteensopivana emoprojektin kanssa tai kehittyä vähitellen kokonaan uudeksi ohjelmistoksi, joka ei ole yhteensopiva alkuperäisen kanssa.

Forkkaamisen mahdollisuus on avoimen lähdekoodin vahvuus, sillä se estää monopolien ja kohtuuttomien kontrollivaatimusten syntymisen. Forkkaaminen on tällä hetkellä itse asiassa kovassa kurssissa. Linux -projektista on forkattu Android ja Meego. Androidin porukka on välillä etääntynyt Linuxista, mutta tällä hetkellä kai kommunikointi takaisin Linuxin kerneliin jotenkin toimii. Meego ja Android kehittyvät omiin suuntiinsa, ja vaikka molemmat pohjaavat Linuxiin ei niissä toimivia sovelmia voi siirtää suoraan ohjelmasta toiseen. Forkkaaminen siis hajottaa kenttää, joka on kehittäjien ja kuluttajien kannalta haitta. Kaupallisen toimijan kannalta taas on kyse brändin luomisesta, jolla näyttä olevan aika keskeinen merkitys markkinoiden valtaamisessa. Jos Android olisi vain Linux, se tuskin olisi niin vahva kuin se nyt on. Sama saattaa tapahtua Meegon kohdalla, oma brändi lisää uskottavuutta (tai sitten ei).

Siis mistään tavattomasta LibreOfficen synnyssä ei ole kyse. Uuden säätiön synty eroaa kuitenkin edellä kuvatuista tapauksista siinä suhteessa, että forkkia ei nyt ole tekemässä kaupallinen yritys, vaan säätiö joka haluaa pitää kehitettävän ohjelman avoimena ja vapaana.  Tyytymättömyys kaupalliseen toimijaan on pakottanut tähän. Syy miksi tässä on mennyt näin kauan, on yksinkertaisesti siinä, että Sun aikoinaan ja Oracle nyt, ovat tarjonneet ohjelman kehittämiseen merkittäviä voimavaroja. Uuden säätiön täytyy tulla toimeen omillaan.

LibreOffe on saanut taakseen merkittäviä tukijoita, joiden joukossa ovat mm. Free Software Foundation, Google, Red Hat ja Canonical. Jonkinkinlaiset toimintaedellytykset ovat siis olemassa ja jatkomahdollisuudet ainakin joksikin aikaa varmistettu. Ensi reaktiot netissä näyttävät olevan myönteisiä, ja sähköpostilistoille kilisee jatkuvasti  LibreOfficea tukevia viestejä.

Itse olen tietenkin LibreOfficesta innostunut. Asensin beeta version Windows XP koneelle ja yllättävän vakaa ja hyvin toimiva se tuntuu olevan. Voikkoa ei kuitenkaan kannata vielä asentaa, sillä se rikkoo koko ohjelman. Korjaus tähän saataneen melko pian.

Se, mitä OpenOffice.orgille tapahtuu jatkossa jää nähtäväksi. OOo:n peruskäyttäjän ei tarvitse olla huolissaan. Vanhat sivut ovat pystyssä, ja OOo 3.3 julkaistaan tässä syksyn mittaan. Kannattaa jatkaa OOo:n käyttäjänä, jos ei ole kiinnostunut ohjelmoinnista ja kehitysversion testaamisesta. Myös OOo:n suomennostiimi jatkaa työtään vanhaan malliin ja seuraa kehitystä. Vuoden loppupuolella nähtäneen mihin kuvio on kehittynyt.

Itse siis asensin jo LO:n Windows koneelle ja aion seurata sen kehitystä. Ja kun tilanne on nyt Oraclen suhteen selvinnyt, niin blogini saanee muutenkin uutta eloa.

Mainokset

Read Full Post »

OpenOffice.org on ollut monin tavoin ristiriitainen ilmiö synnystään alkaen.

Sun Microsystems osti aikoinaan kaupallisen ja suljetun ohjelmiston (StarOffice), jonka koodin se avasi vuonna 2000. Samalla Sun piti kuitenkin OOo:n tavaramerkin itsellään ja kehitti OOo:n rinnalla edelleen kaupallista StarOfficea. OOo:n lisensointi ja Javan käyttö koodissa aiheuttivat myös matkan varrella jännitteitä avoimen lähdekoodin yhteisön ja Sunin välille. Nämä kiistat päätyivät pääsääntöisesti yhteisön kannalta hyvään suuntaan (Javaa on avattu, lisensointi on nyt LGPL -tyyppinen), mutta pientä jännitettä kaupallisen yrityksen ja avoimen yhteisön välillä aina silloin tällöin ilemeni. Oraclen suhteen ollaan odotteluvaiheessa, mutta esimerkiksi Oraclen päätös pistää aika korkea hinta omalle ODF -filtterilleen vihjaa siihen suuntaan, että Oraclella on vielä paljon opittavaa edessään.

Joku aika sitten puhkesi myrsky vesilasissa, hieman toisesta suunnasta. Free software foundation lähestyi OOo:n vastavalittua uutta yhteisön johtoa (community council – CC) esittäen tivomuksen, että OOo poistaisi lisäosa -sivuiltaan ne lisäosat, jotka eivät ole täysin vapaita tai antaisi FSF:lle jonkinlaisen veto-oikeuden lisäosien määrittelyssä. Tästä syntyi sähköpostilistoilla pieni äläkkä. CC päätti keskustelujen mielestäni aivan oikein, ettei FSF:n ehdotus anna aihetta toimenpiteisiin.

Lisäosat laajentavat OOo:n toimintaa, mutta samalla ne antavat ohjelmoijille vapauden toimia itse valitsemallaan tavalla. Lisäosat voivat olla avoimia ja ilmaisia, tai yhtä hyvin suljettuja ja maksullisia. Tai sitten avoimia ja maksullisia. Miten vain. Ja näin on hyvä. Kaupallisuus ja avoimuus eivät ole toistensa vastakohtia.

FSF totesi omalta osaltaan, että OOo:n päätös pitää asiat ennallaan ei ole tyydyttävä, joten FSF alkaa koota omaa palveluaan, joka jakelee vain täysin avoimia OOo:n lisäosia. Uusi sivu löytyy täältä.

Tavallisen OOo-käyttäjän kannalta tuo kiista on tietenkin aivan merkityksetön. Mutta samalla se kuvastaa hyvin sitä, miten erilaisia näkemyksiä avoimen koodin ohjelmien luonteesta on olemassa. Ja onhan se oikeastaan ihan selkeyttävää, että FSF pitää myös omaa listaa OOo:n lisäosista. Niille, joille koodin täysi avoimuus on tärkeää, löytyvät sitten sieltä ”poliittisesti korrektit” lisäosat haluttuun käyttöön.

(Enemmän aiheesta Charles H. Schultzin blogissa.)

Read Full Post »