Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘tietoyhteiskunta’ Category

Eduskuntavaalit ovat tuota pikaa. Valittava eduskunta tekee taas seuraavat neljä vuotta keskeisiä elämäämme vaikuttavia päätöksiä. Parhaiten saa vastetta äänelleen, kun äänestää puoluetta joka tulee saamaan edustajia, ja tällaisen puolueen listoilta sitten Linux – diggaria. Uurnilla nähdään!

Mainokset

Read Full Post »

Päivä, jolloin Internet muuttuu Suomessa mustaksi. Päivä, jolloin verkossa näytetään, miltä maailma näyttää jatkossa, jos tekijänoikeuslaista ei poisteta sen ylilyöntejä. Tule mukaan ja kutsu myös kaverisi – tehtävää riittää kaikille!

Internetin mustalla päivällä 23.4. suomalainen verkkoyhteisö haluaa kiinnittää huomiota tekijänoikeuslaista Internetin toiminnalle koituviin vakaviin ongelmiin. Laki estää innovatiivisten verkkopalveluiden tekemistä. Lailla on luotu myös luotu yksityinen sensuurijärjestelmä, joka ei täytä sananvapauden rajoittemisen edellytyksenä olevia suhteellisuus – ja tarkkarajaisuusperiaatteita.

Internetin mustalla päivällä muistutetaan konkreettisesti, että tekijänoikeus johtaa tällä hetkellä käyttäjien palveluiden pimenemiseen. Kansalaislakialoitteemme “Järkeä tekijänoikeuslakiin” https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/70 korjaisi toteutuessaan nämä molemmat ongelmat.

Read Full Post »

Dos -käyttöjärjestelmä on kaukaista historiaa, noin it-maailman ajanlaskun kannalta ajatellen. Dos käyttöjärjestelmällä pyörivät tietokoneet olivat arkea 1980-luvulla, kunnes Windows alkoi vallata alaa. DOS ja Windows elivät kuitenkin rinnakkaiseloa pitkään, kai jonnekin tämän vuosituhannen puolelle, kunnes Microsoft lopulta päätti jättää jäähyväiset dos-yhteensopivuudelle.

Windowsin yleistyessä syrjäytyivät myös dos-pohjaiset tekstinkäsittelyohjelmat, joista ainakin yliopistoilla yleisin oli Word Perfect, tuttavallisesti WP eli veepee. Ohjelma jakoi voimakkaasti mielipiteitä, useat inhosivat sitä ja jotkut – kuten minä – rakastivat. Ohjelman muokkaaminen makrojen avulla oli nimittäin lastenleikkiä nykyisiin ohjelmistoihin verrattuna. Jossain vaiheessa Microsoftin Word valtasi sitten työpöydät ja WP alkoi hävitä näkyvistä.

Yhden omisteisen ohjelman korvautuminen toisella omisteisella ohjelmalla synnytti sitten tiedostojen yhteensopivuuden ongelman. Ajanmittaan tämä ongelma muuttui todella vakavaksi, kun uudet ohjelmat eivät pystyneet lukemaan vanhoja tiedostoja. Kahdeksan- ja yhdeksänkymmentä -luvuilla kirjoitettiin koko joukko tekstejä WP:llä, ja ongelmana on se, että niitä vanhoja tiedostoja joita ei älytty muuntaa uudempaan muotoon ei voida enää uusilla ohjelmilla lukea.

Yliopistolla on perinteisesti totuttu lukemaan satoja vuosia vanhoja tekstejä ja kirjoja, mutta nyt uusi uljas teknologia näyttää katkaisevan tiedon säilyvyyden jo pariin kymmeneen vuoteen.

Itse törmäsin tähän pulmaan, kun aloin etsiä yhtä vanhaa suomennosta, jonka muistelin tehneeni joskus 1980 -luvun loppuvuosina. Pitkän etsiskelyn jälkeen vanhat varmuuskopiolevyt löytyivät ja tiedosto oli tosiaan siellä tallessa. Mutta se oli tallennettu WP4.2 muodossa, joka on niin vanha tallennusmuoto, että sen lukeminen ei onnistu Microsoftin nykyisillä ohjelmilla – eikä käsittääkseni edes WP:n omilla uusimmilla versioilla. Tiedostojen muuntamiseksi ”nykyaikaisempaan” muotoon tarvitaan sellainen WP:n versio, joka vielä ymmärtää tuota vanhaa formaattia, mutta osaa tallentaa tekstiä myös uudemmille ohjelmille avautuvissa muodoissa.

Onnekseni tallessa olivat myös WP:n ohjelmalevykkeet. Windowsin puolella ohjelma ei tosin suostunut käynnistymään, se ei ollut enää yhteensopiva uuden käyttöjärjestelmän kanssa. Tiedostojen muunto luettavaan  muotoon ei siis Windows puolella onnistunut.

Ratkaisuksi tilanteeseen tuli Ubuntu -kannettava, jolle asensin dos-emulaattorin, jolla saatan pyörittää vanhoja dos-ohjelmia (ja pelejä, jos vaan vielä löydän niitä) omassa ikkunassaan. Näin pääsin avaamaan WP4.2 tiedostot, jotka sitten tallensin WP5.1  -muotoon.

Ja tarinan loppuvaiheessa astuu kuvaan LibreOffice, versio 3.5.4. Huomasin, että LibO on ottanut askeleita eteenpäin kyvyssään lukea vanhoja tiedostomuotoja. Noiden WP5.1 tiedostojen lukeminen ei ole oikein tahtonut onnistua LibO:n 3.4 -versioilla, mutta nyt tiedostojen avaaminen sujuu nopeasti ja kitkattomasti. LibO siis viime kädessä pelasti tiedostoni ja sitä myötä päiväni.

Mutta tällä tarinalla on muitakin opetuksia, kuin omien tiedostojeni pelastuminen. Esimerkki osoittaa millaisiin ongelmiin joudutaan, ohjelmat eivät ole keskenään yhteensopivia (avoimet rajapinnat) ja jos ne kehittyessään menettävät kykynsä lukea vanhoja tiedostomuotoja. Kokonaisten vuosikymmenten tekstit katoavat digitaalisen kuilun bittihämärään.

Avoimet rajapinnat ovat siis edellytys kulttuurimme tekstien säilymiselle. Samalla tämä esimerkkitapaus osoittaa kuinka vaarallisia ovat suuryritykset, jotka eivät piittaa tiedostojen yhteensopivuudesta tai rajapintojen avoimuudesta. Kauniista puheistaan huolimatta Microsoft on käytännössä tällainen standardi -häirikkö. Yritykseltä näyttää puuttuvan voimavaroja ja tahtoa kunnollisen  ODF -yhteensopivuuden kehittämiselle.

Oma päätelmäni tästä on se, että käytän avoimuutta suosivia tietojärjestelmiä ja vältän viimeiseen saakka suljettuihin ohjelmiin turvautumista. Ubuntulla pystyn tekemään sen mitä Windowsilla en pystynyt tekemään. Niinpä omassa tietotekniikan ”ekosysteemissäni” ei ole  yhtään ainutta laitetta, joka sitoisi minut riippuvuuteen yhdestä tuottajasta ja yhdestä tiedostomuoto -tyypistä. Avoimilla rajapinnoilla ja -ohjelmilla turvaan tietojeni säilymisen vuosikymmeniksi.

Read Full Post »

Eduskuntavaalit järjestään uuden vaalilain mukaan huhtikuun kolmantena sunnuntaina, eli siis tänä vuonna 17.4. Vaalien perusjännite näyttää muodostuvan perussuomalaisten ja muiden puolueiden välille. Tässä vastakkainasettelussa itse asiakysymykset saattavat jäädä mielikuvapolitikoinnin alle.

Vaikka tietoyhteiskuntaan liittyvät kysymykset eivät ole nousseet vaaliteemoiksi juuri lainkaan, ovat ne asioita joilla on yhä suurempi ja suurempi merkitys yhteiskunnalliselle kehitykselle. Tietoteollisuus eri muodoissaan työllistää suoraan suuren osan suomalaisista. Lähes kaikessa työssä joudutaan käyttämään tavalla tai toisella tietokoneita, suoraan tai epäsuorasti. Tekijänoikeuksien määrittelyn tavalla ja omaksutulla lisenssipolitiikalla on ratkaiseva vaikutus esimerkiksi siihen, mihin hintaan julkisen terveydenhuollon tai koulujen tietotekniikkaratkaisut voidaan toteuttaa. Nämä eivät ole teknisiä, vaan poliittisia kysymyksiä, joilla on välitön vaikutus meidän kaikkien arkielämäämme.

Poliitikkojen asiantuntemus tietoyhteiskunta-asioissa ei aina ole parhaalla mahdollisella tasolla. Usein se on jopa heikko. Keskeinen ongelma tuntuu olevan se, että tietotekniikan poliittisia ulottuvuuksia ei tunnisteta lainkaan ja näin jätetään ratkaisut ”asiantuntijoiden” tehtäväksi.

On siis hyvä tarkistaa oman ehdokkaan asiantuntemus, ennen kuin vaalilappu tiputetaan uurnaan. Tiputtamassa se kannattaa ehdottomasti käydä, onhan odotettavissa mielenkiintoisimman vaalit pitkiin aikoihin. Hieman apua oman valinnan tekemiseen tarjoaa tietoyhteiskunnan vaalikone. Vaikka sen kysymykset ovat aika suppeat, antaa se kuitenkin jotain osviittaa ehdokkaiden suuntautumisesta ja asiantuntemuksesta. Kannattaa siis käydä vilkaisemassa.

Ehdokasta miettiessä kannattaa myös muistaa, että suomalaisessa vaalijärjestelmässä annettu ääni menee itse asiassa ensisijaisesti puolueelle, eikä yksittäiselle ehdokkaalle. Henkilöehdokkaan lisäksi on siis järkevää tarkistaa myös ehdokkaan puolueen linjaukset. Ääni menee ajamallesi asialle varmuudella vain, jos ehdokkaan ja puolueen linjaukset ovat vahvasti saman suuntaisia.

Read Full Post »

TDF eli The Document Foundation on yhdistys, joka on perustettu jatkamaan OpenOffice.org -ohjelmiston kehitystä vapaana ja avoimena ohjelmana. Englantilainen nimi kääntyisi sanatarkasti dokumenttisäätiöksi, mutta suomalaisessa käytännössä organisaatio on luonteeltaan pikemminkin yhdistys.

Yhdistys syntyi, kun huomattava osa OOo:n kehittäjäyhteisöstä koki, että OOo:n tavaramerkin omistaja Oracle ei tue ohjelman kehitystä riittävästi.

Yhdistys on kirjannut oman toimintansa periaatteet lyhyeen ja selkeään ohjelmajulistukseen, joka löytyy nyt myös suomennettuna yhdistyksen sivuilta.

Read Full Post »

Maailmalla liikkuu mielenkiintoinen huhu, jonka mukaan Google luopuu kokonaan Windowsin käytöstä. Sehän on toki tiedetty, että Googlen palvelimet pyörivät Linuxilla ja että Windowsin rinnalla on käytetty kehitystyössä muitakin käyttöjärjestelmiä. IT-viikko kertoo asiasta, viitaten Financial Times -lehden artikkeliin aiheesta.

Artikkeleiden mukaan Googlen päätöksen taustalla on tyytymättömyys Windowsin tietoturvaominaisuuksiin. Uuden käytännön mukaan Googlen työntekijät voivat valita Applen Mac-pohjaisen tietokoneen tai asentaa jonkun Linuxin version koneelleen.

Google ei itse pidä meteliä asiasta, vaikka yleiseltä kannalta katsottuna tätä uutista voisi rummuttaa enemmänkin. Ainakin Suomen syrjäseuduilla esiintyy vahvoja epäilyjä  avoimen lähdekoodin kelvollisuudesta tuotantokäyttöön. Se, että Nokian puhelimien käyttöjärjestelmät ovat avointa koodia, ei tunnu vielä riittävän vakuudeksi. Ehkä tämä Googlen siirto osaltaan vakuuttaa epäileviä Tuomaita siitä, että IT-maailmassakin on vaihtoehtoja ja aitoja valinnan mahdollisuuksia.

Read Full Post »

Pääsin joku vuosi sitten piipahtamaan Japanissa, kuuntelemaan sikäläisiä tietotekniikan tutkijoita. Yksi heidän perusajatuksistaan oli lyhykäisesti seuraava: tietotekniset laitteet ovat sosiaalisia järjestelmiä. Tieto- tai kopiokoneet eivät toimi ilman ohjaavaa ihmistä. Tietokoneohjelmien toteutustapa myös tuottaa sosiaalisia vaikutuksia: ihmisiä joko erotellaan toisistaan tai sitten avataan yhdessä toimisen mahdollisuuksia. Lisenssit ovat tällaisia ihmisten luokittelujen välineitä – jotkut lisenssit sallivat sosiaalisuuden, toiset lisäävät poliisivalvontaa.

Silmiini sattui Eliaksen blogi, joka valottaa erinomaisesti näitä tietotekniikan sosiaalisia puolia. Kyse on koulujen käyttämästä Wilma -ohjelmasta. Lukekaapa Eliaksen juttu, niin näette että tietotekniikka ei ole sosiaalisesti neutraalia – pelkkää teknologiaa – vaan todellakin määrittelee ihmisten paikkoja ja toiminnan mahdollisuuksia.

Oma johtopäätökseni on sama kuin Eliaksella: Wilma uusiksi ja vähän äkkiä!

Read Full Post »

Older Posts »